Itsearvostus ja omien rajojen tunnistaminen

Sallitko, että sinua kohdellaan huonosti ja ylitsesi kävellään? Sanotko kyllä kun pitäisi sanoa ei? Entä teetkö liikaa asioita läheistesi puolesta? Siinä tapauksessa on mahdollista, että sinulla epäselvät rajat suhteissasi muihin ihmisiin. Onneksi omia rajoja voi muokata.

Jokainen meistä on yksilö ja erillinen muista. Rajat erottavat sen, missä me lopumme ja muut alkavat.  Rajat voivat olla monenlaisia, esimerkiksi fyysisiä, henkisiä, sosiaalisia ja emotionaalisia. Ne toimivat suojina ja säätelevät etäisyyttä sekä läheisyyttä suhteessa toisiin. Ei ole aina helppoa tunnistaa, missä omat rajat menevät ja pitää niistä kiinni ihmissuhteissaan.

Rajojen puute voi ilmetä esimerkiksi aina käytettävissä olemisena. Tällöin rajojemme yli ja läpi voi tulla kuka vaan. Voimme myös toimia itse rajattomasti menemällä toisten alueille, kuten lähisuhderiippuvuudessa tai vaikka syyttämällä toisia omista puutteistamme. Terveiden rajojen asettamisen vaikeudet voivat näkyä myös muurin pystyttämisenä ympärillemme, jolloin emme laske ketään lähellemme. Usein vaikeudet rajojen tunnistamisessa ilmenevät lähisuhteissamme ja kyvyssämme päästä toisia lähelle tai päästää toisia lähellemme. Kyse on kyvystä hyvään läheisyyteen. Parisuhteissa rajaongelmat usein kärjistyvät.

Terveet rajat

Emotionaalisesti vahva ja itsenäinen nainen tietää ja tunnistaa omat rajansa ja pysyy niissä. Hän hyväksyy itsensä eikä tunne syyllisyyttä sanoessaan Ei, mikäli se on tarpeellista. Syyllisyyden tunteet eivät estä häntä tekemästä sitä, mikä on hänelle parasta. Hänellä ei myöskään ole tarvetta syyttää toisia.

Terveet rajat lähisuhteissa tunnistaa siitä, että tuntee olevansa hyväksytty sellaisenaan ja vastuussa omasta onnestaan. Kumpikin osapuoli osaa olla myös yksinään ja molemmilla on ystäviä. Toimivassa parisuhteessa on avoin ja jakava vuorovaikutus sekä läheisyyttä, joka ei tarvitse päihteitä.

Hyvä parisuhde, jossa on terveet rajat, hyväksyy molempien rajallisuuden eikä vaadi ehdotonta rakkautta. Se hyväksyy tasa-arvon ja kummankin osapuolen henkilökohtaisen vallan sekä on avoin muutoksille. Terveet rajat omaava ihminen uskaltaa luottaa toiseen hänen poissaolonsa aikanakin. Hän välittää, mutta hyväksyy toisen erilliset tunteet. Hyvässä parisuhteessa molemmat ovat valmiita sitoutumiseen ja hyväksyvät läheisyyden tuomat riskit ja haavoittuvuuden.

Terveet rajat omaava aikuinen osaa antaa ja ottaa vastaan rakkautta. Lapsenomaisessa rakkaudessa toista rakastetaan siksi, että siten saadaan rakastetuksi tulemisen tunne itselle ja riippuvuusrakkaudessa tarvitaan toista antamaan jotain.

Haitalliset rajat

Haitallisista rajoista seuraa epäselvät minä-rajat. Tällöin tarvitaan toista, jotta voidaan tuntea tasapainoa ja turvaa. Ratkaisuja haetaan itsen ulkopuolelta ja saatetaan syytellä ja manipuloida muita. Haitalliset rajat nostattavat pelkoa kaikkia riskejä, muutoksia ja tuntematonta kohtaan.

Heikkojen rajojen parisuhteessa suhde perustuu toiselta ottamiseen. Voidaan sallia huonoa kohtelua, mutta ei yksilöllistä kasvua. Toiselta odotetaan ja vaaditaan ehdotonta rakkautta ja omaa arvoa rakennetaan toisen varaan. Läheisyyttä pelätään ja toivotaan yhtä aikaa, jolloin päihteet saattavat tulla mukaan. Haitalliset rajat nostavat pelkoa irrottautua ja antaa suhteen elää sekä kyvyttömyyttä päättää suhde. Heikot rajat omaavilla ihmisillä lähisuhteisiin liittyy usein mustasukkaisuutta ja riippuvuuskäyttäytymistä.

Omien rajojen löytäminen

Löytääksemme omat rajamme meidän on opittava tunnistamaan ja parantamaan pelot, jotka tekevät meistä elävän ovimaton eli on opittava pitämään rajat niin, ettemme anna itseämme pois. Meidän on opittava tunnistamaan, kun meitä käytetään hyväksi. Rajojen puutteiden taustalla olevaa vähäistä itsearvostusta voi lisätä opettelemalla myötätuntoa itseään kohtaan, jolloin voimme tuntea rakkautta ja välittämistä aidosti myös toisia kohtaan. Hyvä lähisuhde ja rajat perustuvat välittämiseen ja rakkauteen, eivät pelkoon.

Kohde elämässämme on käännettävä itseemme päin, irti uhrimaisesta, syyttävästä ja itsen ohittamisen kaltaisesta käyttäytymisestä. Myötätunto itseä kohtaan mahdollistaa myös omien puutteiden hyväksynnän ja anteeksiannon itselle, jolloin uskallamme katsoa rajojamme.

Itsearvostus liittyy suhteeseen sisäiseen arvostelijaamme ja sitä kautta rajoihimme lähisuhteissa.  Kielteisimmillään sisäisen arvostelijan jatkuva moittiminen vaikuttaa lähisuhteisiimme tekemällä meidät epävarmaksi eikä anna tilaa itsehyväksynnälle. Sisäisen arvostelijan voi selättää opettelemalla arvostamaan itseään, välittämään itsestään ja olemaan itsekseen.

Lähde: Helena Palojärven luento Naistenkartanon luentosarjassa 12.9.2011

19.9.2011 NOVAT-aluetyöntekijä, nettipalvelukoordinaattori Sonja Laine