Rohkeutta muutokseen - Mistä välineitä voimaantumiseen

Naistenkartano ry:n toiminnanjohtaja, VTL, Helena Palojärvi luennoi syksyn 2010 avausluennolla Helsingissä aiheesta Rohkeutta muutokseen – Mistä välineitä voimaantumiseen. Kaikki pelkäävät, mutta pelon vaikutus käyttäytymiseen riippuu siitä, miten pelkoonsa suhtautuu. Muutos alkaa katseen kääntämisestä itseen ja pelkojen kohtaamisesta.

Pelon taustalla vaikuttavat monet yhteiskunnalliset ja sosiaaliset tekijät. Tytöt kasvatetaan ja sosiaalistetaan naisen rooliin, jossa muista huolehtiminen on keskeistä. Kotityöt ovat edelleen usein naisen kontolla, ja ”ei” –sanan käyttö on monelle vaikeaa. Harva nainen on vihainen siitä, että saa niin vähän, mutta kokee syyllisyyttä siitä, ettei anna tarpeeksi. Palojärvi mainitseekin erityisesti suomalaisten naisten kiltin tytön syndrooman. Toisaalta kiltin tytön roolissa huolehditaan ja keskitytään muihin, jolloin ohitetaan itsemme, eikä omia vaikeita tunteita ja tapahtumia tarvitse kohdata. Myös eristäytyminen olemaan yksin tai sosiaalistuminen tiettyihin rooleihin peittävät kipeät tunteet ja tapahtumat alleen.

Nainen meissä rakentuu ympäristön, läheisten ja oman itsen yhteisvaikutuksesta. Vaatii rohkeutta lähteä muuttamaan tätä naista, mutta se on mahdollista. Palojärvi määritteleekin rohkeuden uskallukseksi toimia niin, kuin itse tuntee ja haluaa peloistaan huolimatta. Yksilöitymistä ja voimaantumista voi tehdä ja harjoitella myös aikuisena, muutokseen tarvitaan vain halu kasvaa ja voittaa oma sisäinen arvostelijansa. Rohkeuden puutteen taustalla vaikuttaa usein juuri kielteinen sisäinen arvostelija, jonka nujertaminen on keskeistä muutoksen tiellä.

Muutos alkaa siitä, että kääntää katseensa itseen ja kohtaa pelkonsa. Muutoksessa tärkeää on omien tunteiden ja rajojen tunnistaminen ja niiden ilmaiseminen. Naiset kokevat usein, että heiltä odotetaan paljon. Se asettaa reunaehdot omalle toiminnalle ja valinnoille, toimitaankin muiden halujen ja odotusten mukaan ohittaen samalla itsensä. Palojärvi kuitenkin muistuttaa, että jokainen määrittelee itse itsensä, ja omaan toimintaansa voi vaikuttaa.

Muutoksen päämääränä on itsensä muuttaminen siten, että uskaltaa toimia itse haluamallaan tavalla. Tarkoituksena ei ole rikkoa ihmissuhteita, vaan opetella pois syyllistymisen ja riittämättömyyden tunteista. Palojärvi mainitsee keinoksi vastuun ottamisen itsestä ja omista valinnoista. Lopetetaan puheet ”pitäisi”, ”jos saisin”, ja opetellaan ystäväksi itselle. Matkalla itsensä ystäväksi nainen kokee usein syyllisyyttä itsekkyydestään ja riittämättömyydestään. Omasta naiseudesta voi kuitenkin saada voimaa opetella ja oppia itsearvostusta sekä välittää itsestään kokonaisvaltaisesti.

Lopuksi Palojärvi antoi jokaiselle naiselle pohdittavaksi ”Mitkä asiat stressaavat minua?” –harjoituksen. Pohtimalla näitä kysymyksiä voi aloittaa matkan kohti muutosta ja voimaantumista.

- Mitkä asiat elämässäni stressaavat?

- Mitä aion niille tehdä?

- Miten tapani toimivat?

- Mikä voisi olla parempi tapa?

- Miten voisin vielä vähentää stressiäni?

 23.9.2010 Naistenkartanon NOVAT-aluetyöntekijä Emmi Kankaanmäki