Naisen alkoholinkäyttö

Miten paljon naiset käyttävät alkoholia ja millainen määrä on terveydelle haitallista?

Naisten alkoholinkäyttö on kasvamassa, mutta edelleen naiset käyttävät käytetystä alkoholista vajaan kolmanneksen siitä, mitä miehet juovat määrien vaihdellessa paikkakunnittain. Kulutus on toki nousussa ja voidaan ennakoida myös naisia koskettavien haittojen lisääntyvän. Tiedetään nuorten naisten humalahakuisen juomisen lisääntyneen ja tyttöjen juovan lähes poikien lailla. Varsinaisissa hoitopaikoissa naisten osuus on edelleen huomattavasti vähäisempi kuin miesten osuus ja ulospäin näkyvät haitat vaikuttavat enemmän miehen ongelmilta kuin naisten. Avohoitopisteissä naisten osuus on lisääntynyt paikoin jopa 40 %:iin asiakkaiden määrästä omien tai läheisten päihdeongelmien vuoksi.

Suurkulutuksen ylärajat ovat naisilla keskimäärin 16 alkoholiannosta viikossa. Tällaisen määrän ylittävässä käytössä muun muassa riskit sairastua moniin sairauksiin lisääntyvät. Rintasyöpään liittyvät riskit lisääntyvät 10 alkoholiannoksen viikkokulutuksen jälkeen. Yksi keskiolutpullo tai 12cl viiniä tai yksi 4cl:n annos väkevää viinaa vastaa yhtä viikkoannosta. Kerralla ei saisi ylittää viittä annosta. Runsaan alkoholinkäytön tiedetään aiheuttavat myös sikiövaurioiden riskin. Tällä hetkellä suositellaan, että pidättäydytään päihteistä kokonaan raskauden aikana, vaikka pienten määrien ja kohtuullisen käytön haittoja ei ole toistaiseksi osoitettu.

Milloin ja miten naisen alkoholinkäyttö voi kehittyä riippuvuudeksi?

Riippuvuudet kehittyvät huomaamatta asteittain. Koska naisiin kohdistuu edelleen runsaasti roolipaineita äitinä, kasvattajana ja tunnetyön säätelijänä olemisesta, naisten runsasta ja holtitonta alkoholinkäyttöä edelleen paheksutaan, ja tämä johtaa siihen, että naiset salaavat juomistaan viimeiseen saakka ja hakevat apua usein muihin asioihin kuin itse riippuvuuteen. Monella naisella avun saaminen ja varsinaiseen hoitoon lähtö voi olla myös hankalaa naisen roolin ollessa keskeinen suomalaisessa perheessä/läheissuhteissa. Usein avun hakeminen tapahtuu vasta, kun tilanne on jo ajautunut pitkälle.

Jos mallia itsensä hyväksymisestä ei ole lapsuudestaan saanut, ja on joutunut ehkä vähättelyn tai monenlaisen kaltoin kohtelun kohteeksi jo lapsuudesta alkaen, niin riskit riippuvuusongelmiin voivat lisääntyä. Toisista huolehtivan vastuunkantajan ja kiltin tytön käytös muuttuu helposti pakonomaiseksi itsensä unohtavalle naiselle. Jos muita huomioidessaan unohtaa helposti omat tarpeensa, saattaa kehittyä riski päihderiippuvuuteen. Myös nuorten naisten runsas päihteiden käyttö, joka kytkeytyy itseluottamuksen lisäämiseen lähisuhteissa, saattaa olla merkki riippuvuuskäyttäytymisen alkamisesta ja myöhemmin ongelmaksi kehittymisestä.

Kaikenikäisiä naisia koskettavat myös edelleen paineet ulkonäöstä, muiden miellyttämisestä ja työelämän muutospaineet. Naisen itsetunto on helposti koetuksella. Työntekoa ja suorituksia korostavassa kulttuurissa nainen joutuu opettelemaan vielä aikuisenakin oikeaa itsestään huolehtimista ja välittämistä.

Mikäli jatkuvasti ja lisääntyvästi alkaa ylittää kohtuukäytön rajoja ja tuntuu vaikealta muuttaa tapojaan, kannattaa pohtia pakonomaista tarvettaan kysymällä muun muassa itseltä, mihin tällaista alkoholinkäyttöä tarvitsee? Liittyykö se arkisen elämän, työn ja läheissuhteiden järjestämiseen liittyviin paineisiin, näiden asioiden yhteensovittamisen vaikeuksiin ja siitä johtuvaan uupumiseen? Tai liittyykö runsas alkoholinkäyttö ehkä läheissuhteisiin liittyviin vaikeuksiin ja ristiriitoihin, avioeroon, menetyksiin jne.? Myös omaan kehonkuvaan ja seksuaalisuuteen liittyvät asiat koskettavat naisten itsetuntoa ja lisäävät paineita päihteiden käyttöön. Lisäksi stressin toistuva ratkaisu päihteillä lisää riskiä riippuvuuskäyttäytymiseen. Riittämättömyyden tunteet rassaavat monia naisia. Omia kiukkuja, riittämättömyyden ja vihan tunteita kannattaa pohtia. Osaako arvostaa ja huolehtia itsestään ja saada hyviä hetkiä itselle elämän eri alueilla?

Mitä, jos päihderiippuvuus on kehittynyt?

Avun, hoidon ja tuen mahdollisuudet ovat lisääntyneet, mutta varsinaisia naisten tarpeista kehitettyjä palveluja on Suomessa vähän. Selvää lienee, että pitkälle menevässä riippuvuudessa päihteistä pidättäytyminen on ainoa keino ja tähän tarvitsee monenlaista tukea ja mahdollisesti hoitoa. Myös toinen riippuvuus voi tulla kuvaan. Omaa käyttöään voi pohtia alan ammattilaisten kanssa sekä myös vertaisryhmätoiminnassa. Myös perhehoitomahdollisuudet ovat parantuneet.

Omista itsetuntoon liittyvistä asioista kiinnisaaminen vaatii työskentelyä itsensä kanssa ja se tarkoittaa mahdollisesti menneiden, kipeidenkin, naiseuteensa liittyvien asioiden katsomista. Parhaiten irtautuminen riippuvuuksista ja niiden ehkäisy tapahtuu pitkäjänteisesti omaan itsetuntoon tutustumalla ja sitä kautta lähisuhteiden parantumisella. Keskeinen tukimuoto on vertaistuki muiden naisten parissa. Mahdollisten menetysten ja erojen läpikäyminen on myös tärkeää.

Suomessa on käynnistetty mini-interventiokokeiluja eri paikkakunnilla. Näissä kokeilussa korostetaan potilaan oikeutta saada myös tietoja alkoholista ja sen vaikutuksista sekä korostetaan vastaavasti lääkärin velvollisuutta antaa tietoa näissä asioissa. Naisen masennukseen ja ahdistuneisuuteen saattaa liittyä runsasta alkoholinkäyttöä ja olla siten merkki päihderiippuvuudesta. Tällaisessa tilanteessa nainen tarvitsisi myös tähän asiaan liittyvää keskustelua ja ohjausta avun saamiseksi.

Naistenkartano ry:n pyrkii osaltaan auttamaan naisia tunnistamaan ongelmiaan jo varhaisvaiheessa ja vahvistamaan elämänhallintaansa, ja siten ehkäisemään päihderiippuvuuksien kehittymistä tai pahenemista. Yhdistys tiedottaa, tekee aloitteita ja vaikuttaa myös näissä asioissa sekä kouluttaa alalla työskenteleviä ja järjestää NOVAT-vertaisryhmätoimintaa eri puolilla Suomea.

8.6.2009 Naistenkartanon toiminnanjohtaja Helena Palojärvi