Mutta kun on ne tunteet…
Vapaa palsta vapaaehtoisille | Julkaistu 10.6.2025
Rintaa puristaa niin että on vaikea hengittää, sydän jyskyttää ja voi tuntea kuinka kyyneleet kiristävät kurkussa. Mutta ei, en voi alkaa hajota tässä kaikkien edessä, pakko vaan puristaa kädet nyrkkiin niin että kynnet painautuvat kämmeniin ja yrittää keskittyä hengittämiseen sekä pysytellä kasassa, kunnes voi antaa itkun tulla rauhassa. Ja kun kyyneleet vihdoin alkavat virrata, ne tulvivat sellaisella voimalla että alan melkein hyperventiloida, eivätkä tunnu loppuvan ollenkaan.
Kuulostaako tutulta?
Vahvasti naiseuteen liittyvät voimakkaat tunteet aiheuttavat usein lisähaasteita vaikeissa tilanteissa, varsinkin jos ne on vielä jollain tavalla yliviritetty. Ilkeät sanat voivat tuntua iskulta kasvoille, vihan tunteet suuntautuvat usein itseä kohtaan koska niiden purkaminen muihin ei ole naisille samalla tavalla ‘sallittua’ kuin miehille, ja suru valtaa koko kehon niin että sitä voi olla vaikea kestää. Naisia on myös kautta aikojen vähätelty heidän tunteisiinsa sekä kuukautiskiertoon liittyen, ja usein voi edelleen joutua kuulemaan huomauttelua siitä kuinka taitaa olla “se aika kuukaudesta” jos reagoi tavallista voimakkaammin johonkin, vaikka se olisikin aiheellista. Naisten päätöksentekokykyä on myös toistuvasti sekä täysin perusteettomasti kyseenalaistettu juuri kuukautisten sekä vahvojen tunteiden takia.
Kävin hiljattain tuttavani kanssa keskustelua siitä, miten tästä oli tullut täysin tunnekylmä epäonnistuneen seurustelusuhteen jäljiltä, jonka lopussa hänet oltiin potkittu pihalle yhteisestä kodista niin että tutulleni jäi isot velat kyseisen talon rakennuttamisesta. Tavallaan olen kateellinen joidenkin kyvystä olla täysin tunnekylmiä. Viitisentoista epäonnistuneen tapailuyrityksen, joista suurin osa on kaatunut toisen k***päiseen käytökseen, sekä erittäin raskaan parisuhteen jälkeen josta jäi sekä henkiset että fyysiset arvet, minun ei todellakaan pitäisi ihastua kovin helposti kehenkään tai päästää lähelleni ihmistä johon olen vasta tutustunut. Mutta kun on ne tunteet, jotka vielä usein tulevat aivan liian voimakkaina…
Ja vaikka voimakkaiden tunteiden sekä ihastumista seuraavien pudotusten kanssa eläminen tuntuu usein liian raskaalta, käytyäni läpi kausia, jolloin en ole pystynyt tuntemaan oikein mitään, valitsen mieluummin tuntemisen. Sillä tunteet ovat myös suunnaton rikkaus, koska ne mahdollistavat elämän pienistä asioista nauttimisen sekä voivat tehdä pienistäkin onnenhetkistä timanttia. Eikä elämä välttämättä tuntuisi elämisen arvoiselta ilman tunteita, joten olen kiitollinen kyvystäni kokea niitä.
Joten nautitaan kesästä täysin rinnoin ja tunteella, iloiten niistä pienistäkin asioista kuten linnunlaulusta, auringon lämmöstä, vastaleikatun ruohon tuoksusta, jäätelön sekä mansikoiden makeudesta, viileästä tuulenvireestä kuumana kesäpäivänä ja virkistävästä pulahduksesta järveen tai mereen.
Kirjoittaja: Saara
Vapaa palsta vapaaehtoisille on Naistenkartanon vapaaehtoisille tarjottava blogisarja. Blogisarjassa vapaaehtoiset pääsevät julkaisemaan ajatuksiaan blogitekstin muodossa. Teksteissä esitetyt näkökulmat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä edusta Naistenkartanon virallista kantaa.
Jos sinulla on kysyttävää tai haluaisit kirjoittaa Vapaa palsta -blogiimme, voit olla yhteydessä Tampereen seudun asiakaskoordinaattoriin: Saija Savolainen saija.savolainen@naistenkartano.com.