Trauma ja kehollisuus, kun keho kantaa enemmän kuin uskomme

Trauma ja kehollisuus, kun keho kantaa enemmän kuin uskomme

Vieraskynäblogi | Julkaistu 13.10.2025

Trauma elää kehossa – usein silloinkin, kun emme itse sitä tiedosta. Kehosi muistaa kaiken sen, minkä mieli on ehkä joutunut unohtamaan. Joskus se kertoo tarinaa, jota sanat eivät ole koskaan kantaneet, väsymyksen, jännityksen, kipujen tai vaikeiden tunteiden kautta.

Kun keho kantaa liikaa

Naisilla trauma voi näkyä kehossa monin eri tavoin. Meille naisille on usein tyypillistä, että olemme luonnostamme empaattisia ja huolehtivia muita kohtaan. Trauman jälkeen voi olla vaikeampaa huolehtia itsestään, omat tarpeet ja rajat voivat jäädä taka-alalle.

Moni meistä on jo varhaislapsuudessa oppinut pitämään huolta muista: sisaruksista, vanhemmista tai muista läheisistä. Tämänkaltainen huolehtivuus muista on ollut selviytymiskeino, koska se ei koskaan ole lapsen tehtävä.

Samalla se usein vie meidät kauemmas omasta autenttisuudesta ja kehoyhteydestä.

Tällainen elämänkokemus voi jättää kehoon syvän turvattomuuden jäljen ja tiedostamattoman mallin siitä, että vain muista huolehtimalla olen tärkeä. Moni alkaa aikuisuudessa suorittaa, miellyttää ja suunnata fokusta voimakkaasti muihin ihmisiin, usein aivan huomaamattaan.

Aikuisena tämä voi ilmetä jatkuvana valppauden tunteena, jännittyneenä kehona, uupumuksena, vatsaoireina, kipuina, unettomuutena tai vaikeutena rentoutua. Lisäksi moni nainen on kohdannut elämänsä aikana seksuaalista häirintää, hyväksikäyttöä tai väkivaltaa, syvästi haavoittavia kokemuksia, jotka kaikki rikkovat yhteyttä omaan kehoon ja jättävät siihen syvän jäljen.

Saatamme alkaa jopa vierastaa tai inhota omaa kehoamme, mikä lisää edelleen autonomisen hermoston valppautta ja etäännyttää meitä kehon turvan ja yhteyden tunteesta.

Trauma ei ole vain tapahtuma – se on myös kehon kokemus

Trauma katkaisee yhteyden itseemme niin, että emme enää tunne, mitä tarvitsemme, missä rajamme kulkevat tai mikä meille oikeasti olisi hyväksi.

Trauman jälkeen monesti turvantunne on kadoksissa, vaikka emme sitä aina huomaa. Se voi olla poissa jopa monia kymmeniä vuosia, ja kehon sisäinen valppaus saattaa tuntua niin tutulta, että pidämme sitä normaalina.

Turvantunne kuitenkin syntyy kehon kautta, juuri sen yhteyden avulla, joka meiltä on ehkä joskus katkennut.

Kehoyhteys eli yhteys omiin tuntemuksiin, tarpeisiin ja rajoihin on tie takaisin itseesi.

Kun alat kuunnella kehoasi lempeästi, alat vähitellen vapautua siitä, mikä on joskus sitonut sinut selviytymiseen.

Kehosi ei ole sinua vastaan, vaikka se reagoisi voimakkaasti. Se on sinun puolellasi ja se haluaa, että olet turvassa.

Eheytyminen alkaa pienin askelin

Kehoyhteyden palauttaminen on hienovaraista ja herkkää työtä. Se tapahtuu pienin askelin, hetkissä, joissa hengität syvään, tunnustelet ja annat itsesi aistia.

Se voi olla niinkin pientä kuin hetki, jolloin huomaat, miltä tietty paita tuntuu ihoa vasten, tai kun uskallat eri aistein kokea ympäristöäsi kehon tasolla.

Kehoyhteyden palauttaminen on pohjimmiltaan aistimista ja tuntemista. Monesti trauma on häirinnyt näitä molempia, sillä trauma on ollut jotain liikaa, liian pian, jotakin, jota keho ei ole pystynyt käsittelemään. Siksi olemme ehkä oppineet turruttamaan tuntemista tai aisteja, jotta olisimme voineet selviytyä.

Eheytyminen alkaakin usein siitä, että uskallat lempeästi alkaa tuntea uudelleen – aistikkaasti, uteliaasti, kuin pieni lapsi, joka vasta tutustuu maailmaan.
Juuri se on askel kohti yhteyttä, turvaa ja elossa olemisen tunnetta.

Lämpimästi tervetuloa mukaan maksuttomaan webinaariin “Trauma ja kehollisuus” torstaina 23.10. klo 18–19.30.

Luvassa on lempeä ilta, jossa ymmärrys ja toivo kulkevat käsi kädessä, sekä rauhoittava kehollinen harjoitus, jonka voit ottaa mukaasi omaan arkeesi.