Suomen historian ensimmäiset aluevaalit pidetään su 23.1.2022.
Äänestä tasa-arvoisempien ja yhdenvertaisempien hyvinvointialueiden puolesta!
Ennakkoäänestys 12.-18.1.2022. Vaalipäisä 23.1.2022.
Aluevaalit ovat tasa-arvovaalit. Hyvinvointialueita rakennetaan nyt, ja on kriittistä, että tasa-arvo ja yhdenvertaisuus saadaan mukaan strategioihin heti kättelyssä. Ensimmäisen aluevaltuuston päätöksillä ja sen pystyttämillä rakenteilla on vaikutusta pitkälle tulevaan. – Naisjärjestöjen Keskusliitto
Naistenkartano on mukana Naisjärjestöjen keskusliiton aluevaalikampanjassa. Tällä sivulla voit tutustua aluevaalitavoitteisiimme.
Aluevaalitavoitteemme
- Sote-palveluissa otetaan eri naisryhmät, niiden tarpeet ja erilaiset asemat huomioon
- Hyvinvointialueilla on rakenteet tasa-arvon edistämiseksi ja valtavirtaistamiseksi
- Sote-alan työolot ovat kunnossa ja palkkaus oikeudenmukainen suhteessa työn vaativuuteen
- Hyvinvointialueille luodaan suositusten mukaiset rakenteet naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi
- Hyvinvointialueella tulee olla rakenteet, jotka takaavat toimivan yhteistyön julkisten palveluiden ja kolmannen sektorin välillä.
- Hyvinvointialueiden tulee taata nopea hoitoon pääsy ja riittävän pitkäkeskoinen tuki mielenterveys- ja päihdeongelmissa.
Sote-palveluissa otetaan eri naisryhmät, niiden tarpeet ja erilaiset asemat huomioon
”Tyttöjen ja naisten neuropsykiatrisen kirjon piirteitä ja oppimisvaikeuksia tunnistetaan heikosti. Stereotyyppiset käsitykset estävät tyttöjä ja naisia saamasta tarvitsemaansa tukea sekä aiheuttavat ulkopuolisuuden kokemuksia ja altistavat uupumukselle. Sote-palveluihin tarvitaan lisää neurodiversiteettiin ja oppimisvaikeuksiin liittyvää osaamista. Palveluiden saavutettavuudessa tulee huomioida neurokirjon näkökulmat ja hoitopolut tulee kehittää yhdenvertaisiksi.”
– Ira Selkälä, projektipäällikkö, Supernovat -hanke
”Naisiin kohdistuva häirintä, syrjintä ja väkivalta altistavat päihde- ja mielenterveysongelmille. Naisille suunnatut palvelut tulee rakentaa siten, että jokainen saa palvelua omista lähtökohdistaan, nopeasti, saavutettavasti ja turvallisesti.”
– Liisa Kiilunen, asiakaskoordinaattori, Naistenkartano ry
”Päihdepalveluissa tulisi ottaa paremmin huomioon naisten tarpeet. Tarvitaan lisää naisille tarkoitettuja päihdehoitopaikkoja ja hätämajoitusta. Päihde- ja mielenterveysongelmat limittyvät monesti yhteen, eikä ole kenenkään etu, jos oikeanlaiseen hoitoon ei pääse ajoissa. Päihteiden käyttöön liittyvä häpeä ja sen pelko, ja erityisesti huumeiden käytön leimaavuus on usein naisilla suurimpana esteenä hoitoon hakeutumiselle. Näin ei tulisi olla. Sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan lisää osaamista nähdä naisten päihteiden käyttö ennemmin oireena jostain syvemmästä, kuin itseaiheutettuna ongelmana.”
– Laura Bredin, kokemusmentori, VVA ry, Supernovat -hanke
Hyvinvointialueilla on rakenteet tasa-arvon edistämiseksi ja valtavirtaistamiseksi
”Naisilla on paljon kokemuksia siitä, että he eivät tule kuulluiksi ja kohdatuiksi palveluissa. Esimerkiksi naisten kokema ja tekemä väkivalta, jaksamisen haasteet ja neuropsykiatriset oireet tunnistetaan liian heikosti. Sukupuolisensitiiviset palvelut ja sukupuolitietoinen budjetointi ovat edellytyksiä sille, että järjestelmä toimii ja palvelee erilaisten ihmisten tarpeita.”
– Anna Vuorio, toiminnanjohtaja, Naistenkartano ry
Sote-alan työolot ovat kunnossa ja palkkaus oikeudenmukainen suhteessa työn vaativuuteen
”Jaksamisen haasteet näkyvät todella yleisinä naisten hyvinvointia heikentävänä tekijänä toimintaamme hakeutuvien naisten keskuudessa. Johtamisen, resurssien ja aliarvostuksen ongelmaa ei kuitenkaan voida ratkaista vain yksilöön kohdistuvilla tukitoimilla. Hyvät työolot, jaksamisen tukeminen, mahdollisuus edetä ja riittävä palkkaus ovat tasa-arvoisen työelämän ja hyvinvoinnin edellytyksiä. ”
– Anna Vuorio, toiminnanjohtaja, Naistenkartano ry
Hyvinvointialueille luodaan suositusten mukaiset rakenteet naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi
”Koettu ja nähty väkivalta, yksin jääminen ja muut traumatisoivat kokemukset jättävät jäljen ihmiseen vaikeuttaen toisiin luottamista. Kun traumojen vaikutusta ihmisen käytökseen ei tunnisteta sosiaali- ja terveyspalveluissa, syntyy virhetulkintoja vaikeasti autettavista tai epämotivoituneista asiakkaista. Traumainformoitua orientaatiota ja osaamista tulee lisätä kaikessa sosiaali- ja terveydenhuollossa kohtaamattomuuden ongelmien poistamiseksi.”
– Ira Selkälä, projektipäällikkö, Supernovat -hanke
”Väkivalta on paljon laajempi ja yleisempi ilmiö kuin ajatellaan. Se voi olla paitsi fyysistä väkivaltaa myös mykkäkoulua, ohittamista, vähättelyä, nimittelyä, painostamista. Päättäjien ja henkilöstön on tunnistettava ja tunnustettava ilmiö. Se vaatii asian nostamista hyvinvointistrategiaan sekä päättäjien ja henkilöstön kouluttamista aiheesta.”
– Anna Vuorio, toiminnanjohtaja, Naistenkartano ry
Hyvinvointialueella tulee olla rakenteet, jotka takaavat toimivan yhteistyön julkisten palveluiden ja kolmannen sektorin välillä.
“Useat naiset jatkavat vertaistukiryhmissämme pitkään ryhmän merkityksellisyyden vuoksi. Se on hyvä esimerkki siitä, miten tärkeää on tuen saaminen oikea-aikaisesti, matalalla kynnyksellä ja tarvittaessa pitkäkestoisesti. Järjestöjen tarjoamilla palveluilla on iso rooli siinä, että ihmiset voivat panostaa hyvinvointiinsa, toipua rauhassa ja kokea osallisuutta ja merkityksellisyyttä. Siksi järjestöjen rooli tulee turvata hyvinvointialueilla. ”
– Sini Astren, asiakaskoordinaattori, Naistenkartano ry
Hyvinvointialueiden tulee taata nopea hoitoon pääsy ja riittävän pitkäkeskoinen tuki mielenterveys- ja päihdeongelmissa.
“Valtaosa vertaistukiryhmiimme hakeutuvista naisista on hakenut apua muualta, mutta kokee ettei apua ole ollut saatavilla lainkaan tai riittävästi. Ongelmat pahenevat pitkittyessään, siksi on tärkeää, että hyvinvointialueilla pidetään huolta siitä, että apua on saatavilla nopeasti ja kynnyksettömästi.”
– Anna Vuorio, toiminnanjohtaja, Naistenkartano ry