Pystytkö katsomaan itseäsi peiliin, sanomaan ääneen ”Olen hyvä, olen arvokas” ja uskomaan siihen mitä sanot? Kun katsot itseäsi peilistä, näetkö siinä persoonallisen mutta kauniin naisen? Onko sinulla rimpsuja, tiikerinraitoja, turkissomisteita ja iloviiruja, vai jenkkakahvat, raskausarvet, häiritseviä ihokarvoja ja ryppyjä?
Mitä itsetunto on?
Itsetunnolla tarkoitetaan ihmisen käsitystä itsestään. Jokaisella ihmisellä on itsetuntoa, mutta se voi olla heikko tai vahva. Itsetunto sekoitetaan monesti itseluottamukseen – itseluottamus on usko siihen että minä osaan ja pystyn. Ihminen, jolla on hyvä itsetunto tietää, että vaikka minä en osaisi enkä pystyisi, olen silti arvokas ja tärkeä ihminen. Hyvällä itsetunnolla varustetun ihmisen ei tarvitse todistaa itselleen, eikä toisille, olevansa riittävän hyvä. Hänen ei tarvitse mollata muita tunteakseen itsensä paremmaksi, hän ei edes arvostele itseään suhteessa toisiin.
Tarpeet
Monella naisella on elämässään vaiheita, jolloin hän joutuu asettamaan omat tarpeensa hetkeksi sivuun ja keskittymään toisten tarpeisiin. Jos hänellä on lapsia, voi jopa vessassa käyntiä joutua odottamaan lapsen vaatiessa rintaa tai lohdutusta kaaduttuaan. Omia ikääntyviä vanhempia voi joutua hoitamaan, vaikka työelämässä vaaditaan suorittamaan, parisuhteessa pitäisi jaksaa olla kiinnostava ja viehättävä ja vielä pitäisi siivotakin kotona. On helppo joutua kierteeseen, jossa omat tarpeet ja niiden täyttäminen unohtuvat, kun pyritään olemaan supernaisia.
Kiltteys
Meitä on kasvatettu olemaan kilttejä tyttöjä, hoivaamaan hellästi nukkeja tai nalleja ja leikkimään siivosti vaatteita likaamatta. Monet kiltit tytöt ovat aikuisena kiukkuisia roolista, johon heidät on pakotettu, mutta hoitavat silti tehtävänsä tunnollisesti, koska uskovat ettei kukaan muukaan niitä hoitaisi. Me kannamme väsymiseen asti vastuuta muista, mutta harvoin pysähdymme kysymään onko tämä sitä, mitä todella haluamme.
Onko sinun helppo asettaa rajoja? Pystytkö sanomaan ei sellaisille pyynnöille ja tehtäville, joita et pysty tai halua toteuttaa?
Epäonnistuminen
Monet naiset ovat elämässään alisuoriutujia. Emme uskalla ottaa riskejä ja yrittää uusia asioita, koska pelkäämme epäonnistuvamme. Epäonnistuminen taas tarkoittaisi, että me emme ole riittävän hyviä. Päässämme soi pieni ääni, joka hokee sitkeästi ettei meistä ole mihinkään, ei ole aikaa, emme osaa, emme pysty, emme voi. Niinpä tyydymme tekemään työtä, joka ei johda mihinkään palkalla, joka ei riitä mihinkään ihmisten kanssa, joista emme juurikaan edes pidä. Jätämme opiskelematta uuden kielen, koska opettaja sanoi alakoulussa ettei meillä ole kielipäätä, emme liity kuoroon koska muistamme miten piinaavaa esiintyminen oli, saatamme kieltäytyä uusista ja kiinnostavista tehtävistä koska emme yksinkertaisesti uskalla.
Mikäli tämä on sinulle ongelma, pysähdy hetkeksi pohtimaan mitä yrittämisestä todella seuraisi. Nauraisiko sinulle joku, kun vasta opettelet? Elämässä on muutenkin liian vähän naurua, eikä se lopulta ole maailman loppu. Avartuisiko elämäsi, saisitko esimerkiksi uudesta harrastuksesta puhtia muuhunkin elämään?
Älä jää yksin!
Jos sinusta tuntuu, että tarvitset jonkun apua ajatustesi läpikäymiseen, puhu esimerkiksi jollekin luotettavalle ystävälle tai työntekijälle tai hakeudu vertaisryhmään jakamaan kokemuksia. Muista, sinulla on oikeus voida hyvin ja olla onnellinen!