Mielenterveys ja jaksaminen työelämässä – Onko sukupuolella väliä?
Vieraskynäblogi | Julkaistu 28.8.2023
Noin puolet palkansaajista kokee henkistä kuormittumista työssä ja työuupumusoireet ovat lisääntyneet. Työolobarometrin (2022) mukaan työ rasittaa henkisesti useammin naisia kuin miehiä. Naiset kokevat myös työuupumuksen oireita useammin kuin miehet. Naisista miltei neljännes koki paljon tai melko paljon myös haitallista stressiä, kun taas miehillä stressiä kokevien osuus oli selvästi pienempi (14 %).
Onko naisten ja miesten töissä sitten sellaista eroa, joka selittäisi erot hyvinvoinnissa?
Työ kuormittaa henkisesti erityisesti sellaisilla ammattialoilla, joilla tehdään tunnetyötä. Tunnetyöllä tarkoitetaan työtä, jossa muiden ihmisten tunteiden huomioiminen ja niihin vaikuttaminen on osa työtä. Työolotutkimuksen (2018) mukaan erityisesti terveydenhuollon, hoivapalvelujen ja opetusalan työntekijät kokivat työhönsä kuuluvan tunnetyötä, ja näillä aloilla tunnetyö myös kuormitti tekijöitään. Tunnetyötä sisältävillä ammattialoilla työskentelee pääosin naisia. Naisten tekemässä työssä voi siis olla henkistä työkuormitusta aiheuttavia piirteitä.
Työn ja muun elämän yhteensovittamisen haasteet kuormittavat työntekijöitä. Suomalaiset naiset osallistuvat työhön siinä missä miehetkin. Viime vuonna (2022) 15–64-vuotiaiden naisten (73,8 %) ja miesten (73,9 %) työllisyysasteissa oli enää 0,1 prosenttiyksikön ero. Tilastokeskuksen tasa-arvotilastoista selviää, että vaikka naiset osallistuivat liki yhtä usein työelämään kuin miehet, tekivät he silti suuremman osan kotitöistä. Vaikka etätyön ja hybridityön yleistyminen on avannut uusia mahdollisuuksia yhdistää työtä ja muuta elämää, voi työn ja vapaa-ajan välisen rajan hämärtyminen myös kuormittaa. Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan ristiriidat työn ja perhe-elämän välillä ennustavat terveydentilan heikkenemistä ja sairauspoissaoloja.
Miesten ja naisten töillä on muutakin eroa. Vaikka palkkatasa-arvon eteen on tehty töitä jo pitkään, on naisen euro yhä vain 84,3 senttiä. Määräaikaiset työsuhteet ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä ja varsinkin nuorten naisten työuria värittävät pätkittäiset työsuhteet. Epäoikeudenmukaiseksi koetut asiat työssä voivat aiheuttaa henkistä työkuormitusta.
Mielenterveyssyyt ovat merkittävin sairauspoissaolojen aiheuttaja sekä miehillä että naisilla. Sukupuolten välillä on myös eroja. Mielenterveyssyistä johtuvat pitkät sairauspoissaolot ovat yleistyneet viime vuosina erityisesti 16–49-vuotiailla naisilla. Eniten mielenterveysperusteisen sairauspäivärahan saajia on 35–49-vuotiaissa naisissa. Naisten ja miesten väliset erot poissaoloissa eivät välttämättä kuitenkaan selity pelkästään työoloja tarkastelemalla. Sosiologi Sanna Rikalan tutkimusten mukaan naiset osaavat sanoittaa pahaa oloaan paremmin kuin miehet ja hakeutua hoidon piiriin. Kelan tilastojen perusteella tiedetäänkin, että naiset ovat useammin kuntoutuksessa mielenterveyshäiriöiden vuoksi. Naisia on mielenterveyskuntoutujista 75 % ja psykoterapiaa saavista kuntoutujista peräti yli 81 % (25–29-vuotiaat mielenterveyskuntoutujat).
Koska syyt pahoinvointiin ja poissaoloihin näyttäisivät olevan muuallakin, kuin yksilön psyykkeessä, on ratkaisujakin lähdettävä etsimään laajemmalta kuin yksilöiden hoidosta. Työpaikoilla voidaan tehdä paljon työntekijöiden mielen hyvinvoinnin tukemiseksi ja ongelmien ennaltaehkäisemiseksi. Se vaatii yhtä aikaa yksilön tukemista sekä työyhteisön, työympäristön ja työn piirteiden tuntemusta ja niiden muokkaamista työhyvinvointia palvelevalla tavalla. Siksi mielenterveyden edistämisen parhaat eväät ovat jokaisella työpaikalla itsellään. Mielenterveyden työkalupakki (mielityo.fi) tarjoaa työpaikkojen käyttöön monia, helppokäyttöisiä ja maksuttomia työkaluja mielenterveyden edistämiseen. Mielenterveyttä tukeva työympäristö rakennetaan työntekijöiden, työnantajan, työsuojelu- ja luottamushenkilöstön ja työterveyshuollon yhteistyössä. Yhteistyötä tarvitaan, jotta henkinen työ-kuormitus lievittyy, poissaolot vähenevät ja työntekijöiden hyvinvointi vahvistuu.
Kirjoittaja: Jaana Vastamäki. Vastamäki on työ- ja organisaatiopsykologian tohtori ja toimii sosiaali- ja terveysministeriön työ- ja tasa-arvo-osastolla erityisasiantuntijana.
Käy myös tutustumassa Maria Akatemia ry:n ja Naistenkartano ry:n yhteishankkeeseen Työnimuun! – tukea nuorten naisten työhön integroitumiseen, jossa ennaltaehkäistään nuorten, alle 36-vuotiaiden naisten syrjäytymistä työelämästä vahvistamalla työssä jaksamista ja työnantajien valmiuksia tukea naisten ammattiin sosiaalistumista.