fbpx

Kohderyhmänä kaikki naiset

Blogikirjoitus | Julkaistu 29.3.2022

Naistenkartano toivottaa ryhmiinsä tervetulleiksi kaikki naiset itsemäärittelyä kunnioittaen. Kaikki naiset – ei sen enempää tai vähempää. Voiko tällaisesta lähtötilanteesta syntyä aitoa vertaisuutta, jos ainoa yhdistävä tekijä on sukupuoli?

Naistenkartanon NOVAT-vertaistukiohjelma on kehitetty tukemaan naisten hyvinvointia naisten tarpeita ajatellen. NOVAT on lyhenne sanoista ”naiset ovat” ja se viittaa jokaisen oikeuteen määritellä itse oma naiseutensa. Ryhmissä naiset pääsevät pohtimaan elämäänsä ja tutustumaan itseensä jakamalla ajatuksiaan ja kuuntelemalla toisia. Ohjelma auttaa tutustumaan omaan itseen, lisäämään itseymmärrystä, tunnistamaan omia voimavaroja ja ottamaan niitä käyttöön. Joillekin NOVAT-ryhmä voi toimia myös elämänmuutoksen tukena.

Ajattelen, että vertaisuus ryhmissä rakentuu jaetuista ja tunnistettavista kokemuksista.

Vaikka jokainen nainen on omanlaisensa, elämme yhteiskunnassa, jossa naisiin kohdistuu tietynlaisia rooliodotuksia ja asenteita. Niinpä ryhmässä aloittavat huomaavat hyvin pian, että samaistumispintaa muihin naisiin löytyy, vaikka eletyt kokemukset eivät olisikaan aivan samoja. Ryhmissä toistuvat esimerkiksi häpeän kokemukset, riittämättömyyden tunteet, omien rajojen hakeminen ja toisten asettaminen omien tarpeiden edelle.

Naiserityisyyden tarvetta on pohdittu aiemmissakin Naistenkartanon blogiteksteissä.

Miksi toimintamme on suunnattu vain naisille? -blogi avaa naiserityisyyttä seuraavasti:

  1. Toiminnan keskiössä on nainen ja hänen näkökulmansa.
  2. Tiedostamme, millainen naisen asema on tai on ollut yhteiskunnassa, esimerkiksi oletettu rooli mahdollisessa parisuhteessa tai perheessä.
  3. Olettamukset ja yhteiskunnan odotukset mm. oman sukupuolen ilmentämisestä sekä valinnoista elämässä (esim. odotukset käytöksessä, ulkonäössä jne.).
  4. Työn ja perheen yhteensovittamisen haasteet erityisesti ulkopuolelta tulevien odotusten vuoksi.
  5. Naisten päihde-ja mielenterveysongelmiin – (kuten moneen muuhunkin asiaan) suhtaudutaan tutkitusti miesten näkökulman kautta.
  6. Toimimme sukupuolisensitiivisesti ja intersektionaalisesti: Seta ry määrittelee sukupuolisensitiivisyyden ajattelutapana, jossa huomioidaan sukupuolinormit ja niiden vaikutukset sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Intersektionaalisuuden määrittelee mm. TKL:n tasa-arvotiedon keskus näin: Intersektionaalisuudella tarkoitetaan tarkastelutapaa, jossa monien tekijöiden katsotaan vaikuttavan samanaikaisesti yksilön identiteettiin ja asemoitumiseen yhteiskunnallisissa valtasuhteissa. Intersektionaalisen ajattelutavan mukaan vain yhtä tekijää, kuten esimerkiksi sukupuolta, yhteiskuntaluokkaa, ikää, etnistä taustaa, toimintakykyä tai seksuaalista suuntautumista ei voida analysoida erillään muista. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen edellyttää, että eri tekijöiden vaikutusta tarkastellaan myös suhteessa toisiinsa. Intersektionaalisuus voidaan suomentaa risteävinä eroina tai risteävänä eriarvoisuutena.
  7. Erilaisten traumataustojen vuoksi naiset tarvitsevat oman turvallisen tilan, jossa työstää omaa elämäänsä. Usein traumataustat saattavat kummuta lapsuudenkodista (esim. vanhempi-lapsisuhteesta) tai parisuhteesta tai muualta yhteiskunnasta.

Yhteiskunnallinen muutos on hidasta, eikä NOVAT-ryhmään osallistumalla voi valitettavasti poistaa rakenteissa ja asenteissa piilevää naisvihaa (paitsi kenties omaa sisäistettyä naisvihaansa). Muiden ajatuksia kuunnellessa havaitsee kuitenkin hyvin nopeasti, ettei todellakaan ole kokemuksineen yksin – ja mikä parasta: omaan tilanteeseensa voi vaikuttaa haastamalla omia ajatus- ja käytösmallejaan.

Naisten vertaisryhmässä saa hyvin konkreettisesti kokea, että nainen ei ole naiselle susi, vaan parhaimmillaan naisten välille muodostuu ainutlaatuinen yhteys: upea tuki, turva ja kaikupohja, jonka kautta peilata elämänkokemuksia.


Maaret Tiensuu

Kirjoittaja on toimittaja ja sosionomiopiskelija, joka oli harjoittelussa Naistenkartanossa keväällä 2022.