Voimme ymmärtää itseämme tiedon ja tunteen tasolla. Itsemme ymmärtäminen palvelee itsemme hyväksyntää ja tuottaa mielenterveyttä, kun tunnustamme ja tiedostamme omat kykymme. On tärkeää muistaa, että olemme itse vastuussa siitä, että saamme, mitä tarvitsemme.
Myönteiset tunteet syntyvät, kun huolehdimme tarpeistamme. Jos ohitamme, mitä tarvitsemme, saatamme ahdistua ja katkeroitua. Tarpeisiin voi vastata itsekin, mutta kaipaamme myös toisia ihmisiä. Vastakaikua saatetaan hakea myös väärältä ihmiseltä. Lisäksi monelle meistä on vaikeaa tunnistaa, mitä haluaa. Emme myöskään osaa välttämättä ilmaista toiveitamme. On myös huomioitava, että kun pyydämme toiselta ihmiseltä jotain, hänellä on oikeus kieltäytyä toteuttamasta toiveitamme.
Keskeisiä tarpeitamme
- Autonomia / Itsenäisyys = omien unelmien, tavoitteiden ja arvojen sekä niiden toteutussuunnitelman valitseminen
- Kiitollisuus = elämän luomisesta ja toiveiden toteutumisesta kiittäminen, rakkaiden henkilöiden, asioiden tai unelmien menettämisen muistaminen (sureminen)
- Eheys (integriteetti) = aitous, luovuus, tarkoitus ja oman arvon tunteminen
- Fyysinen hyvinvointi = ilma, ravinto, vesi, kosketus, seksi, suoja, turva, liikunta ja lepo
- Leikki, huumori
- Keskinäinen riippuvuus = hyväksyminen, arvostus, läheisyys, yhteisyys, kumppanuus, yhteisöllisyys, yhteistyö, toisen hyvinvoinnin edistäminen, huomioon ottaminen, huomioon otetuksi tuleminen, elämän rikastuttaminen, henkinen turvallisuus, rehellisyys, rakkaus, vakuuttuminen, kunnioitus, tuki, luottamus, ymmärrys, ymmärretyksi tuleminen, kuulluksi tuleminen, lämpö, toivo, todellisuuksien kohtaaminen
- Henkisyys = harmonia, sopusointu, kauneus, tasapaino, inspiraatio, innoitus, järjestys, rauha
Aivot ja tunteet
Aivoja voidaan tarkastella myös sen perusteella, missä kohdassa aivoja tunteet ja niiden säätely sekä tietoisuuden eri tasot sijaitsevat. Tärkeää olisi muistaa, että aivot uskovat sen, mitä niille sanotaan.
Aivojen uusin osa, aivokuori ja sen lähellä olevat alueet, ovat aivojen kehittynein osa. Tämä osa säätelee käyttäytymistä, tietoisuutta, ajattelua sekä ”ylempiä” tunteita, kuten myötätuntoa.
Niin kutsutuissa nisäkäsaivoissa sijaitsee ihmisen tarve yhteyteen toisten kanssa sekä sosiaalinen käyttäytyminen, luottamus ja turvan kokemus. Nisäkäsaivot säätelevät myös aktiivisuuttamme, kuten innostuksen ja ilon tunteita.
Aivojen vanhinta osaa kutsutaan liskoaivoiksi. Liskoaivot vastaavat vaistomaisesta käyttäytymisestä, kuten taistele, pakene tai lamaannu -reaktion synnystä. Liskoaivoissa on myös vihaan, pelkoon, ahdistukseen ja inhoon liittyvät tunteet.
Ahdistuksen kehän katkaisu
Ahdistus alkaa usein selittämättömästä epämukavasta tilasta ja lisääntyy, kun ei saa kiinni, mikä itseä vaivaa ja huoli kasvaa. Ahdistavat ajatukset, kuten ”minussa on jotain vikaa, olen tulossa hulluksi” ottavat vallan, vaikka juuri silloin pitäisi pysäyttää haitallisten ajatusten kehä, sanoa itselle ”ei mitään hätää, minulla on vain epämukava olo, tämä on siedettävää, tämä on minun stressireaktioni.”
Ahdistus ja ylikiihotustila tulevat turvattomuuden kokemuksesta, jota esimerkiksi lapsuudessa syntynyt vanhemmuusvaje aiheuttaa. Varhaisen vaiheen turvattomuuden takia sosiaalisen sitoutumisen osuus sammuu ja jäljelle jää alivireys tai ylivireys. Tämän ymmärtäminen helpottaa useimpien meidän ajatuksia itsestämme; vapauttaa pohtimasta onko minussa jotain vikaa.
Ylikiihotustilan vastakohtana on levollisuus, joka syntyy turvasta. Jos emme saa turvallisuuden kokemusta, meistä tulee helposti hauraita, emmekä uskalla edes katsoa, mikä meitä pelottaa. Mutta meissä kaikissa on haurauden lisäksi sinnikkyyttä eli resilienssiä, jonka avulla voimme nousta vastoinkäymisistä. Resilienssi on lisäksi taito, jota voi harjoitella.
Lempeydestä syntyy turvallisuutta
Omat muistikuvat lapsuuden hetkistä, jolloin on kokenut lempeyttä, määrittävät, mitä se meille tarkoittaa. Pystyäkseen lempeyteen tarvitsee myös kokemuksia siitä, mutta useimmilla meistä on lapsuudessa syntyneitä vaillinaisuuden kokemuksia, jotka vaikuttavat aikuisuuteen.
Lempeys luo turvallisuuden kokemuksia ja turvallisuus on ihmisen keskeinen tarve. Lempeys toisia ihmisiä kohtaan on ymmärrystä siitä, että toinen tarvitsee jotain ja haluaa olla mukana toisen toiveen täyttämisessä. Itseen kohdistuvaa lempeyttä voi tarkastella esimerkiksi päänsisäisen vuoropuhelun havainnoimisella. Millä tavoin puhun itselleni? Onko puheessa myötätuntoa itseäni kohtaan?
Turvallisuuden kokemuksen syntyminen mahdollistaa myönteisyyttä. Myönteisyyttä tarvitaan luovuuteen, laajakatseisuuteen ja suvaitsevaisuuteen. Myönteisyys liittyy myös temperamenttiin, sillä toisissa on sitä syntyjään enemmän, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että toiset menevät helposti mukaan uusiin asioihin, kun taas toiset ovat harkitsevampia. Sekä myönteinen että kielteinen ajattelutapa ovat lapsuudessa opittuja. Siksi on hyvä kyseenalaistaa omaa ajatteluaan: Miten voisin muuttaa omaa ajatteluani?
Toivo, arvokkuus ja hyväksyntä apunamme
Usko itseen, ihmiseen, maailmaan ja elämään syntyy emotionaalisesti kohdatuksi tulemisesta. Jokaisessa kohtaamisessa on mahdollista luoda toivoa toiselle. Toivo on juuri aktiivisuuden ja toimeliaisuuden peruselementti, masennuksen vastakohta.
Kohtaamisista voi syntyä myös tärkeitä arvokkuuden kokemuksia; kun minä kohtaan sinut, minulla on aina uusi mahdollisuus saada kokemus arvokkuudesta; kun minä kohtaan sinut, minulla on aina uusi mahdollisuus antaa kokemus arvokkuudesta.
Kun koetut kyvyt ja koetut odotukset ovat tasapainossa, tulee tunne omasta riittävyydestä. Ei pitäisi ajatella, että kun teen vielä vähän lisää, sitten vasta riitän. Riittämättömyyden tunteen voisi katkaista pysähtymällä ja miettimällä, mihin minun tarvitsee pystyä tällä hetkellä. Hyväksymällä, että tässä elämässä minulle riittää tämä, tunnistamme tosiasioita tässä hetkessä.
Kiitollisuusharjoitus
Olemme itse oman elämämme parhaita asiantuntijoita, mutta katse kannattaa kääntää itsestä myös muihin ihmisiin, erityisesti läheisiin.
Kiitollisuus on vahvin voima, joka liittää meitä toisiimme. Omaa kiitollisuuttaan voi tarkastella sanomalla ääneen, mistä on kiitollinen. Voi ajatella ihmistä, jolle on kiitollinen ja miettiä, mitä sanoisi hänelle ja tunnustella, missä kohtaa kehoa kiitollisuus tuntuu?
Lähde: Psykologi Tiina Ekmanin luento 22.10.2018