Julkaistu 2.4.2020

Mihin tämän NOVAT-ajatuksen menneisyys ulottuu? Eiliseen? Vai jopa sukupolvien taakse?

Useat meistä työntävät syrjään traumojaan sen sijaan, että käsittelisi niitä. Toisinaan teemme sen tiedostamatta, toisinaan tiedostaen, ja joskus jopa siksi, että niiden käsittelyyn ei saa apua, vaikka sitä osaisi etsiä. Käsittelemättömät traumat vaikuttavat niin ihmisen sisäiseen kuin ulkoiseenkin todellisuuteen. Tietoiset tai piilotajuiset traumaattiset kokemukset, joiden syinä voivat olla esimerkiksi menetykset, muutokset, petokset, sodat, perheväkivalta, luonnonmullistukset, taloudelliset ahdingot tai pandemiat, siirtyvät tiedostamattamme perintönä sukupolvesta toiseen. Tätä kutsutaan taakkasiirtymäksi.

Sukupolvelta toiselle periytyvän siirtotaakan käsitteen on luonut psykoterapeutti, psykiatrian dosentti Martti Siirala (1922-2008). Taakkasiirtymässä kyse on yhteisöllisestä kokemuksesta ja sen taakan siirtymisestä. Vaikka kokemus on yleensä yhteisöllinen, sen vaikutukset ilmenevät yksilöissä, psyykkisesti tai fyysisesti. Taakkasiirtymää voi olla vaikea hahmottaa ja tunnistaa. Käsittelemättömät traumat voivat aiheuttaa erilaisia käyttäytymishäiriöitä, psykoottisia kokemuksia, masennusta ja psykosomaattisia sairauksia. Peitetyt kokemukset voivat ilmetä myös vakavuutena ja etäisyytenä. Vanhempien oireillessa tai ollessa etäisiä, lapset saattavat kokea syyllisyyttä ja luulla, että vanhempien käytös johtuu jostakin, mitä he ovat tehneet väärin. Näin taakka siirtyy eteenpäin.

Esimerkkeinä suomalaisista sukupolvista, jotka ovat tunnetusti kokeneet traumoja, mainittakoon sotasukupolvi (s. 1921-1925), suuret ikäluokat (s. 1945-1949) sekä lamasukupolvi (s.1973-1979). Sodan traumakokemuksista ja niiden pitkäaikaisista vaikutuksista on alettu keskustella viime aikoina enemmän. Usein vasta neljäs sukupolvi on sotatraumoista täysin vapaa. Nykynuoret ovat sukupolviketjussa jo niin pitkällä, että näkevät sodan ”ylitse”, he pystyvät kyselemään siitä ja ovat luonteeltaan avoimia ja elämänmyönteisiä. Sodan traumat eivät ulotu heihin asti. Mutta minkälaisia taakkoja he ovat perineet esimerkiksi laman kokeneilta vanhemmiltaan, jotka kantavat harteillaan jo suurten ikäluokkien periyttämiä painolasteja? Ja tullaanko tulevaisuudessa puhumaan korona-sukupolvesta? Millaista taakkaa he tulevat kantamaan? Miten voisimme estää ylisukupolvista taakan siirtymistä?

Yhteisöllisesti syntyneet kokemukset vaativat yleensä yhteisöllistä käsittelyä. Ihminen ei yksin pysty käsittelemään hänelle tullutta taakkasiirtymää ja katkaisemaan ketjua, ainakaan kokonaan. Olennaista asioiden käsittelyssä on useiden ammattilaisten mukaan kuunnella toisten kokemuksia, tehdä asiat ikään kuin näkyviksi. Siten esimerkiksi veteraanitkin tekivät saunanlauteilla kuntoutuksessa käydessään. Yhdessä asioiden jakaminen on tärkeää.

Tämän tekstin lukijoista suurin osa kuuluu todennäköisesti toiseen tai kolmanteen sodanjälkeiseen sukupolveen. Yle kysyi viime vuoden lopulla lukijoiltaan, millä tavoin sodan jäljet näkyvät edelleen perheiden ja sukujen elämässä. Millaisia ylisukupolvisia taakkoja suomalaiset kantavat mukanaan? Lukijoiden teksteistä oli noussut esiin Ylen uutisen mukaan erityisesti kuusi teemaa: Vaikeneminen ja puhumattomuus. Kykenemättömyys käsitellä tunteita. Ankaruus ja armottomuus heikkoutta kohtaan. Tyttöjen vastuu perheestä liian nuorina. Vahvuuteen sairastuminen. Viina ja väkivalta – yhdessä tai erikseen.

Edellä mainittuja teemoja on noussut esiin myös NOVAT-ryhmissämme. Entä jos määrittelemätön paha olo onkin perintönä saatu taakka? NOVAT-ryhmissämme on mahdollista päästä jakamaan kokemuksiaan ja käsittelemään asioita. Vertaisryhmiin osallistujia yhdistää aluksi vain naiseus.  Mutta palautteet ja havainnot kertovat, että ryhmäläiset löytävät samastumispintaa useaan toisen kokemaan asiaan. Yhdessä asioiden jakaminen on tärkeää. Kohtaamalla traumansa turvallisessa yhteisössä, turvallisessa ympäristössä, voi lopulta pudottaa taakan hartioiltaan. #enolekaanyksin

Sini,

asiakaskoordinaattori

Lähteet:

  • Siltala, P. (2016) Taakkasiirtymä – Trauman siirto yli sukupolvien
  • Haavio-Mannila, E. Majamaa, K., Tanskanen, A., Hämäläinen, H., Karisto, A., Rotkirch, A. ja  Roos, JP (2009). Sukupolvien ketju. Suuret ikäluokat ja sukupolvien välinen vuorovaikutus Suomessa.
  • Keskisarja, T. (2015). Suurteos sotasukupolven elämäntaistelusta.
  • Purhonen, S. (2007). Sukupolvien ongelma. Tutkielmia sukupolven käsitteestä, sukupolvitietoisuudesta ja suurista ikäluokista
  • Kivilompolo, M. (2018). Sota jättää jälkensä.

Ajankohtaista Naistenkartanossa

Voit suodattaa artikkeleita ja tapahtumia oikealta puolelta löytyvien valintojen avulla.