fbpx

Mielelläni kehossani

Vieraskynäblogi | Julkaistu 15.2.2022

Omassa kehossa eläminen on kaikille luultavasti jossain määrin ristiriitainen kokemus. Ulkoinen kehomme ei täysin vastaa sisäisiä mielikuviamme ja toiveitamme. Keho aiheuttaa meille myös monenlaista huolta ja harmia ajoittaisine vaivoineen. Ajan kulumisen voi nähdä ja tuntea kehossaan. Jos saavutammekin hetkittäisiä sisäisen rauhan ja tasapainon hetkiä, tilanne tuskin on pysyvä.

Kehosuhteemme elää jatkuvassa, hitaassa muutoksen virrassa ja tämän vuoksi suhtautumisemme itseemme kehollisina olentoina ei tule koskaan valmiiksi. Vaatii paljon mielensisäistä työstämistä ja myötätuntoa löytää sellainen suhde itseen, jossa voi kokea: Olen kehossani mielelläni – en vain ulkokohtaisesti, vaan koko sielullani ja mielelläni.

Minna Martin

Kehosuhde mielletään usein täysin henkilökohtaiseksi, vaikka todellisuudessa suhdetta kehoon rakennetaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja osana ympäröivää kulttuuria ja yhteiskuntaa.

Kehosuhteeseemme luonteeseen ja laatuun virtaa lukematon määrä erilaisia sisäisiä ja ulkoisia kokemuksia ja käsityksiä:

  • Kannamme kehosuhteissamme ylisukupolvista tarinaa ja perintöä. Kiintymyssuhteiden laatu vaikuttavaa merkittävästi kehosuhteeseemme ja kehoresilienssimme rakentumiseen.
  • Kehosuhteemme elää ja muuntuu elämänsiirtymissä: varhaislapsuuden, murrosiän, parisuhteiden, vanhemmuuden, keski-ikäistymisen, vaihdevuosien ja vanhuusiän läpi eläessä. Kaikki nämä siirtymät haastavat kykyämme mielentää kehosuhdettamme.
  • Yhteiskunnan, työelämän, mainonnan ja median vaikutus tuntuu suhtautumisemme omaa kehoa kohtaan.
  • Vaikutamme kehosuhteeseemme lukemattomin tavoin liikunta- ja syömiskäyttäytymisemme ja esteettisyy- ja kauneuskäsitystemme välityksellä.
  • Myös kokemuksemme terveydestä ja sairaudesta vaikuttavat tapoihimme kokea oma kehomme.

Kehosuhteen haasteet

Kehosuhteen haasteista ja niiden vaikutuksista elämänlaatuun puhutaan yhä enemmän. Viime vuosina muun muassa kehomyönteisyys on rohkaissut rakastamaan itseään sellaisena kuin on ja hyväksymään kaikenlaiset kehot. Myönteinen ajattelu on merkittävä voimavara, mutta se tarjoaa harvoin kylliksi keinoja sietää ja ratkaista sisäisen ja ulkoisen maailman ristiriitoja.

Kehosuhteen haasteisiin liittyy usein varsin voimakkaita tunteita, kuten inhoa, häpeää, noloutta, turvattomuutta ja pelkoa, jotka ohjaavat käytöstä ja vuorovaikutusta. Vaikka hetkellisesti saavuttaisikin rauhan sisällään, voi seuraavassa hetkessä jokin asia, henkilö tai muisto nostaa tunnekuohun, eikä kehossa ole taaskaan hyvä olla. Silloin ihminen saattaa etsiä nopeita keinoja helpottaa tukalaa oloaan.

Naistenkartanon naistenpäivän luennolla kuvaan sitä, miten kehosuhdetta voi työstää hyväksyvillä ja mielentämiskykyä edistävillä tavoilla. Mielentämisellä (suomeksi käytetään myös englannista peräisin olevaa sanaa mentalisaatio) tarkoitetaan kykyä pitää mielessä tasapainoisesti oma ja toisen mieli. Kun mielentäminen toimii, pystymme ottamaan huomioon kummankin osapuolen mielensisällön, eli halut, tarpeet, tunteet, ajatukset, uskomukset, järkeilyt ja muun vastaavan, mikä motivoi käyttäytymistämme.

Korostan mielentävän kehosuhteen merkityksellisyyttä: kykyä huomioida, millainen on oma ja toisen kehosuhde, mitä kehoissamme tapahtuu ja miten koemme itsemme ja toisen kehollisina olentoina. Mielentäessä ymmärrämme, että toisella on meistä itsestämme erillinen mielensisäinen maailmansa, ja myös hänellä on henkilökohtainen kehosuhteensa ja -historiansa. Voimme kokea samantapaisia asioita, mutta toisinaan kokemuksemme poikkeavat valtavan paljon. Kyky sietää tällaista perustavanlaatuista erilaisuutta on tärkeä osa mielentämiskykyä. Vuorovaikutuksen havainnointi ja pyrkimys ymmärtää, mitä siinä tapahtuu ja miten se vaikuttaa meihin, kuuluu sekin mielentämiseen.

Mielentämällä on mahdollista rauhoittaa oloa, pysähtyä ja eritellä, mitä minussa tapahtuu sisäisesti ja mitä on meneillään ulkoisessa maailmassa ja mahdollisessa vuorovaikutuskumppanissa. Kun kehosuhdettaan mielentää, on myös mahdollista saada yhteys sisäiseen lapseensa ja avata sellaisia lukkoja itsessä, joita on kantanut ehkä lapsuudesta asti ja jotka ovat voineet vaikuttaa oleellisilla tavoilla siihen, miten mielellään kehossaan on.

Lämpimästi tervetuloa mielentämään kehosuhdetta!

Webinaarin diaesitys, Minna Martin


Kirjoittaja: Minna Martin. Minna Martin on Turun seudulla asuva psykologi, kouluttajapsykoterapeutti, työnohjaaja ja tietokirjailija. Hän on erityisen kiinnostunut kehollisuudesta ja psykofyysisestä lähestymistavasta psykoterapiassa. Lisätietoja Minnan työskentelystä löytyy hänen kotisivuilta.

Kirjallisuutta
Minna Martin ja Petra Saariranta (2020): Mielelläni kehossani – Kohti hyväksyvää suhdetta itseen. Kirjapaja.
Keinänen Matti ja Minna Martin (2019) Mieli meissä – Tasapainoista arkea mielentämisen keinoin. Kirjapaja.