fbpx

Naiseus on edelleen näkymätöntä palveluissa

Naiseus on edelleen näkymätöntä palveluissa

Sukupuolen merkitys on tunnistettava palveluntarvetta määrittävänä tekijänä

Liian usein kuulemme toimintaamme hakeutuneilta naisilta, kuinka heidät on ohitettu, kun he ovat yrittäneet hakea apua ja tukea. ”Kaikilla on rankkaa”, ”Lopetat päihteiden käytön, kun tulet äidiksi”, ”Jokainen kokee vihan tunteita väsyneenä”, kommentit ovat tuttuja monelle naiselle. Naiset eivät tule kysymystensä ja tilanteidensa kanssa kuulluiksi, nähdyiksi tai ymmärretyiksi. Tästä kirjoitti koskettavasti myös nimimerkki Pettynyt Helsingin Sanomissa otsikolla Tyly kohtelu päihdepoliklinikalla sai minut katumaan, että hain apua alkoholiongelmaani (HS 9.2.2021).

Miksi avuntarve ja palvelut eivät kohtaa?

Kokemuksemme mukaan yksi syy on se, että naisten oireita ei tunnisteta tai niitä vähätellään. Järjestelmä ohjaa meitä ja siinä on vahva miesolettama. Näkevätkö ammattilaiset, että nainen voi olla väkivaltainen tai asunnoton, kokea päihdehaittoja tai olla uupunut hoivaroolissaan? Naisten tulee myös kokea turvallisuuden tunnetta voidakseen ottaa apua vastaan. Tämä ei ikävä kyllä läheskään aina toteudu, kun ollaan tekemisissä naisille häpeää aiheuttavien teemojen ja haasteiden kanssa.

Järjestöissä tehdään tuloksellista työtä naisten kanssa. Toiminta perustuu vahvasti vertaistukeen ja siihen, että naisella on tilaa kertoa oma tarinansa ja hänet nähdään kokonaisena. Häpeää tuottavien, tabuluontoisten asioiden käsittely onnistuu, kun ilmapiiri on luottamuksellinen ja turvallinen. Empatian osoittaminen ja naisen oman asiantuntemuksen kunnioittaminen ovat avaimia onnistuneeseen kohtaamiseen ja toipumiseen. Pettynyt-nimimerkin kuvaamat asiantuntijoiden tekemät ”patenttiratkaisut” harvoin auttavat oikeasti.

Yhteinen nimittäjä tuloksellisuutta edistävänä tekijänä on myös se, että nainen saa kokea tulevansa kohdatuksi ja kuulluksi ilman ennakko-oletuksia ja pohtia omia roolejaan ja identiteettiään rauhassa muiden naisten kanssa. Naisilla on toki paljon samoja haasteita kuin miehillä, mutta toisinaan asioita on hyvä käsitellä vertaisten kanssa, joihin kohdistuu samanlaisia rooliodotuksia. Rooliodotuksia ovat esimerkiksi väsymätön hoivaaja, lempeä äiti tai työn ja perheen kitkattomasti yhdistävä supernainen.
Toiminnassa mukana olevat naiset tuovat tärkeä asiana esille oman ajan ja paikan tärkeyden niiden kysymysten käsittelemiseksi, joiden vuoksi on toimintaan hakeutunut. Itsetuntemuksen vahvistaminen on avain hyvinvointiin, vastuunottoon ja omien arvojen mukaiseen elämään.

Pahimmillaan sukupuoli häivytetään palveluissa, eikä sitä osata hyödyntää vahvuutena muutoksessa.

Naistyötä tekevät järjestöt ja muut toimijat ovat tehneet yhteistyötä vapaamuotoisessa verkostossa ja jakavat mielellään osaamistaan esimerkiksi kouluttamalla ammattilaisia naisia koskettavien ilmiöiden tunnistamiseen ja huomioimiseen palveluissa. Ymmärrämme, että vaikeiden asioiden puheeksi ottaminen ei ole helppoa ammattilaisillekaan. Se vaatii hyvää ammatillista itsetuntemusta, jolloin olemme valmiita tarkastelemaan omaa suhdettamme käsiteltäviin teemoihin.

Toivomme, että sukupuolen merkitys asiakkaan palvelutarpeessa tunnistettaisiin entistä laajemmin. Näin voimme tehokkaammin ennaltaehkäistä ongelmien kasaantumista ja parhaimmillaan katkaista ylisukupolvista pahoinvointia. Teemme mielellämme yhteistyötä niin julkisten kuin yksityisten palveluiden kanssa, jotta sukupuolierityinen työote vahvistuu ja naiset saavat oikea-aikaisesti apua ja tukea. Näin naistenpäivänä muistutamme, että räätälöidyt palvelut lisäävät yhdenvertaisuutta palveluiden saavutettavuudessa.

Maiju Lehtonen, projektikoordinaattori, Yhdessä kokoNainen –hanke, Kirkkopalvelut ry

Sari Nyberg, toiminnanjohtaja, Maria Akatemia ry

Anna Vuorio, toiminnanjohtaja, Naistenkartano ry


Lisää aiheesta voi kuulla Hyvän Mielen Naistenpäivä -tapahtuman paneelikeskustelussa ma 8.3. klo 14-15.