fbpx

Nuorten naisten työelämä: Tasapainottelua ristiriitojen keskellä

Blogi | Julkaistu 12.12.2023

Työelämä on tunnetusti isossa murroksessa ja yhä useampi nuori ammattilainen uupuu tai on riskissä uupua. Työelämän alkutaival on täynnä ristiriitoja ja haasteita, joiden keskellä tasapainoileminen vaatii monenlaisia metataitoja, rohkeutta ja sopeutumiskykyä. Etenkin nuoret naiset kohtaavat työ- ja muussa elämässään vaatimuksia, joiden täyttämisen paine on monelle raskas kokemus. Näistä teemoista Työnimuun! -hanke keskusteli työ- ja organisaatiopsykologi Karoliina Mellasen kanssa.

Valinnanvapauden paine haastaa

Mellasen mukaan nykyisessä hyvinvointiyhteiskunnassa valinnanvapaus on jopa ylivoimaisen laajaa. Vaikka suuri valinnanmahdollisuuden määrä on hieno asia, on ihmismielen tunnetusti helpompi valita kuuden vaihtoehdon kuin kuudenkymmenen vaihtoehdon väliltä. Miten valita ja tunnistaa ”oma juttu” ja unelmaduuni maailmassa, jossa mahdollisuuksien määrä on lukematon? Valinnanvapaus ammatinvalinnassa näyttäytyy monille nuorille kaksiteräisenä miekkana – tutkimusten mukaan globaalisti peräti 65 prosenttia koulua käyvistä suuntautuu ammatteihin, joita ei vielä edes ole olemassa. Tämä haastaa perinteiset näkemykset työelämästä ja asettaa nuoret ammattilaiset uudenlaisen valinnan eteen.

Sosiaalisen median luoma vertailu muihin luo paineita etenkin nuorten työelämässä. “Fear of missing out” eli paitsi jäämisen kokemus voi ohjata valintoja, ja merkityksellisyyden tavoittelu “do what you love” -periaatteen kautta saattaa aiheuttaa suorittamisen ja riittämättömyyden tunteita.

Mikä on riittävän hyvää?

Myös työn luonne on muuttunut paljon viimeisten vuosikymmenien aikana. Työelämän muuttuminen yhä kiihkeätahtisemmaksi vaatii nuorilta työntekijöiltä jatkuvaa ja nopeaa uuden oppimista, itseohjautuvuutta ja sopeutumista nopeaan tahtiin. Toisaalta nuoret työntekijät asettavat itselleen korkeita odotuksia ja Mellasen mukaan perfektionismia esiintyy erityisesti nuorilla naisilla. Nuorena ammattilaisena ja asiantuntijana voi olla vielä vaikeaa tunnistaa, mikä on riittävän hyvää työtulosta ja milloin vähempikin riittää. Onkin tärkeää, että nuorille, työuraansa aloitteleville ammattilaisille, mahdollistetaan kunnollinen perehdytys, jossa myös määritetään mahdollisimman konkreettisesti työn ”riittävän hyvä” tekeminen. Esihenkilön rooli on varmistaa, ettei nuori työntekijä innokkuudessaan ja täydellistä työtulosta tavoitellessaan aja jo uran alkumetreillä työuupumuksen seinää päin.

Yhteisöllisyyttä tarvitaan myös etätyöaikana

Nuoret työntekijät kokevat työyhteisön yhteisöllisyyden tärkeäksi arvoksi. Hyvä työporukka kannustaa, tukee ja lisää voimavaroja työn arjessa. Kokeneemmilla työtovereilla on merkittävä rooli myös uusien työntekijöiden työhön integroitumisessa. Heiltä voi usein kysyä neuvoja työarjen lomassa ja saada ymmärrystä oman työpaikan työkulttuurista. Koronan jälkeen etätyöt ovat kuitenkin lisääntyneet, mikä voi aiheuttaa työyksinäisyyttä etenkin nuorilla työntekijöillä. Ristiriitaisuus näkyy halussa ylläpitää yhteisöllisyyttä samalla kun moni haluaa pysytellä mielellään kotona. Vaikka mahdollisuus etätyön tekemiseen on monelle tärkeä seikka valitessa työtä ja työnantajaa, on hyvä pohtia myös yhteisöllisyyden ja keskustelukulttuurin ylläpitämistä työyhteisöissä.

Kyseenalaistamista vaaditaan, mutta sitä ei aina arvosteta

Nuorilta sukupolvilta on odotettu, ja jo koulumaailmassa opetettu, kriittistä suhtautumista uutta tietoa kohtaan. Kyseenalaistaminen ja kriittinen näkökulma on ollut taito, jota on vaadittu koulu- ja opiskelupolulla sekä nykyisessä tietotulvan maailmassa. Kuitenkaan näitä ominaisuuksia ei aina arvosteta työelämässä, ja etenkin vanhemman sukupolven kollegat ja esihenkilöt saattavat ymmärtää kyseenalaistamisen huonona asenteena työtä kohtaan. Väärinymmärrykset sukupolvien välillä voivat aiheuttaa kitkaa ja ristiriitoja työyhteisössä, etenkin jos työyhteisöstä puuttuu luottamus ja avoin keskusteluilmapiiri.

Molemminpuolinen sitoutumattomuus nykypäivää

Nykyisessä työelämässä yhdellä työnantajalla työskennelty aika on lyhyempi kuin aiemmilla sukupolvilla. On arvioitu, että sukupolvelta toiselle siirryttäessä työnantajien määrä tuplaantuu ja nuorimmilla millenniaaleilla työnantajien määrä lasketaan useissa kymmenissä. Mellasen mukaan jopa kolmasosa tänään uuden työn aloittavista miettii vaihtavansa työtä kahden vuoden päästä.

Ennen on saatettu odottaa, että kun työntekijä sitoutuu työnantajaan, työnantaja sitoutuu lähtökohtaisesti myös työntekijään uran loppuun asti. Nykyään tällaisia odotuksia ei ole kummallakaan osapuolella. Työntekijä odottaakin, että työaikaa vastaan työnantaja pitää huolen myös työntekijän osaamisesta ja kehittymisestä, jotta sitten KUN vaihdetaan työtä, ollaan edelleen markkinakelpoisia.

Monia nuoria työntekijöitä pätkätyöt ja jatkuva uuden työn etsintä ja aloittaminen kuormittaa, mutta osa-aikaisien töiden lisääntyessä monella alalla jatkuva työstä toiseen hyppiminen on työelämän normi. Toisaalta moni haluaakin uusia haasteita, etenemismahdollisuuksia ja sen myötä parempaa palkkaa, mikä usein on helpointa työnantajaa vaihtamalla. Työnantajien on kuitenkin hyvä muistaa, että nuoret työntekijät sitoutuvat organisaation sijaan erityisesti esihenkilöön, lähitiimiin ja itse työhön. Näihin panostamalla työnantaja voi saada pitkäänkin viihtyvän nuoren osaajan.

Boreoutista burnoutiin – kultaisen keskitien etsintä

Vaikka työuupumuksen riski on korkea etenkin nuorten naisten kohdalla, on tärkeää nostaa keskusteluun myös boreout-ilmiö. Boreoutissa työ ei ole kehittävää, se tuntuu tylsältä eikä työ haasta tarpeeksi. Onkin tärkeää löytää esihenkilön tuella työtehtävien kokonaisuus, jossa pysytään tasapainossa rutiinitöiden ja luovien, kehittävien ja sopivasti vaativien tehtävien välillä.

Työnantajalta odotetaankin valmentavaa johtamista, jossa keskusteluilmapiiri on avointa. Enää asiantuntijatehtävissä ei oleteta tai odoteta, että esihenkilö tietää alaisiaan paremmin heidän työtehtävänsä, vaan nuoret asiantuntijat kaipaavat ennen kaikkea tukea ja luottamusta esihenkilöiltään. Vaikka moni työntekijä kamppailee suuren työmäärän kanssa, kuitenkin samanaikaisesti nuoret työntekijät kaipaavat tarpeeksi haastavia ja kehittäviä työtehtäviä, mikä korostaa tarvetta löytää kultainen keskitie työelämän vaatimusten ja yksilöllisten odotusten välillä.

Nuorten naisten työelämä kaipaa inhimillisyyttä, ymmärrystä ja tilaa kiinnittymisen kokemusta lisääville keskusteluille. Työelämässä tarvitaan tasapainoa vaativien odotusten ja yksilöllisten tarpeiden välillä, jotta nuoret naiset voivat kukoistaa ja menestyä ristiriitojenkin keskellä.


Kirjoittaja: Nelli Pahkamäki, hankepäällikkö, Työnimuun! -hanke

Lisää aiheesta voi kuulla Naistenkartanon ja Työnimuun! -hankkeen webinaaritallenteesta “Itsetuntemus ja vuorovaikutus – työelämän uudet supervoimat”, joka on katsottavissa Naistenkartanon YouTube-kanavalla tammikuun -24 loppuun asti.