Mitä stressi on?

Stressi on kiihtymistila, joka alkaa psyykkisestä reaktiosta ja johtaa myös elimistön kiihtymiseen. Stressiä voivat aiheuttaa hyvin monenlaiset asiat, sekä positiiviset että negatiiviset. Jos stressi on lyhytkestoista, se voi kannustaa toimimaan ja parantaa suoritusta. Kun stressi on pitkäkestoista ja hallitsematonta, elimistö ei enää palaudu ja pysty lepäämään.

Liiallisen stressin kokemisen merkkejä ovat verenpaineen nousu, huimaus, sydämen tykytys, väsymys ja univaikeudet. Stressitilanteessa ihminen kokee usein tulevaisuuteen liittyvää huolestuneisuutta, joka heijastuu hänen käyttäytymiseensä kärsimättömyytenä tai levottomuutena. Toisaalta stressi on myös yksilöllistä, jolloin reagoimme eri tavalla eri asioihin ja kokemiimme paineisiin.

Stressi voi kehittyä pitkittyessään uupumukseksi ja masennukseksi, mikä on naisilla yleisempää kuin miehillä. Myös naisen sairastumisvaara kasvaa stressin ja masennuksen seurauksena miehiä enemmän esimerkiksi sepelvaltimotaudin suhteen. Lisäksi erilaisten lääkkeiden ja päihteiden käytöllä saatetaan hakea hetken helpotusta stressiin, mutta yleensä se vain lisää pidemmän päälle ahdistusta ja stressiin liittyviä haittoja.

Mitä löytyy naisen stressin taustalta?

Monia stressin oireita esiintyy tasapuolisesti miehillä ja naisilla. Naiset ovat kuitenkin riskiryhmä stressin kokemisen suhteen, sillä naiset kantavat yleensä edelleen kaksoisroolin taakkaa harteillaan työ- ja perhe-elämän ristipaineessa. Myös sukupuolirooleihin liittyvät odotukset voivat altistaa stressille. Seuraavaan on listattu tekijöitä, jotka vaikuttavat naisen stressin kokemiseen:

Elämänmuutokset aiheuttavat stressiä olivatpa ne sitten negatiivisia tai positiivisia. Naisen elämään kasautuu nykyisin muutoksia paljon enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Menneisyyden mallit, kuten lapsuudessa omaksutut käyttäytymis- ja reagointitavat, vaikuttavat alttiuteen kokea stressiä. Naisten kohdalla erityisesti äidin tai muiden naisten käyttäytymismallit muovaavat identiteettiä ja omanarvontunnetta. Naisen omanarvontunto on usein helpommin riippuvainen muista ihmisistä kuin miehillä.

Yhteiskunnan ja kulttuurin odotukset vaikuttavat suhtautumis- ja toimintatapoihimme. Tytöt sosiaalistetaan kulttuuriimme eri tavalla kuin pojat, mikä voi vaikuttaa stressin erilaiseen kokemiseen. Tyttöjen ei esimerkiksi sovi pitää jämäkästi puoliaan tai tytöt kasvatetaan olemaan kilttejä ja miellyttämään muita. Tämä voi johtaa omien tarpeiden kieltämiseen, mikä altistaa stressille.

Työelämä on muuttunut entistä stressaavammaksi tietoyhteiskunnan kehittymisen myötä, kun tietoa tulvii joka tuutista. Tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa erityisesti naisille stressiä työelämässä on epäonnistumisen ja kilpailun pelko. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen kysymykset ovat monille naisille myös ajankohtaisia ja aiheuttavat riittämättömyyden tunteita.

Ihmissuhteet ovat usein voimavara stressiä vastaan, mutta toisaalta myös stressiä aiheuttava tekijä. Yleensä lähisuhteet merkitsevät naisille enemmän kuin miehille ja ihmissuhdehuolet rassaavat naisia enemmän. Myös äitiys voi olla aiempaa stressaavampaa perheiden kutistuttua ydinperheiksi, kun turvaverkot eivät ole yhtä laajoja kuin ennen. Kulttuurissamme nainen on yleensä huolenpidon asiantuntija, mikä voi lisätä paineita huolehtia muista oman hyvinvoinnin kustannuksella.

Keinoja stressin hallintaan

Pitkäaikaisesta stressistä kärsineen kohdalla oleellisinta on opetella kuuntelemaan itseään ja kehoaan sekä kyettävä hallitsemaan omaa elämäänsä aiempaa paremmin. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää monesti niin asenteiden, käyttäytymisen, elinympäristön, ihmissuhteiden sekä arvojen muuttamista. Jotta stressiä voi vähentää elämässään pysyvämmin, on usein muututtava ja kasvettava myös naisena. Seuraavaan on koottu vinkkejä stressin hallintaan:

  •     Tunnista ja muuta niitä stressaavia asioita, joihin voit vaikuttaa   
  •     Hyväksy asiat, joita et voi muuttaa   
  •     Tunnista kielteiset ajattelumallit ja korvaa ne positiivisilla   
  •     Hyväksy itsesi sellaisena kuin olet   
  •     Keskity nykyhetkeen, sillä siihen voit vaikuttaa   
  •     Opettele     ajankäytön hallintaa: priorisoi, suunnittele, delegoi   
  •     Opettele     tervettä itsekeskeisyyttä ja ota etäisyyttä muiden huoliin   
  •     Opettele     sanomaan ei   
  •     Ole itsesi paras ystävä ja anna itsellesi lupa myös levätä   
  •     Varaa aikaa yksin oloon   
  •     Opettele rentoutumaan   
  •     Pidä yhteyttä ystäviin ja läheisiin   
  •     Löydä itsellesi sopiva liikuntamuoto   
  •     Syö terveellisesti   
  •     Nuku riittävästi

 

Ajankohtaista Naistenkartanossa

Voit suodattaa artikkeleita ja tapahtumia oikealta puolelta löytyvien valintojen avulla.