Julkaistu 10.6.2021
Mitä ovat tunteet ja miten ne vaikuttavat meidän elämäämme ja päätöksiimme? Ovatko tunteet kuin veturi ja muut vaunut tulevat sitten perässä?
Tunteiden olemassaoloa ei voi ohittaa tai kovin pitkään sivuuttaa, sillä vaikka ne menevät ohitse, niin ne voivat tulla uudelleen erilaisina tuntemuksina eri aikakautena, tiloina kehossa ja mielessä.
Tunteet eivät hylkää sinua! Kaikki elämässä muuttuu ja kaikki menee ohi, silti tuntemukset ja muistot voivat kuitenkin jäädä.
Mitä ovat kuvat, mistä ne tulevat ja mitä ne kertovat? Mitä on haluttu niillä kuvata näkyväksi maailmaksi. Onko kuva realistinen kohde jostain, uni, toive, ajatus, vai täysin vapaa mielikuvituksen luomus sekoituksena menneestä ja kenties tulevasta nykyhetkeen. Herää tietysti kysymys siitä, onko meillä olemassa vapaata tahtoa?
Mitä ovat värit? Miten ne vaikuttaa meihin, minkälaisen tilan ne ottavat? Miten suhtautua niihin, onko värejä, joita vieroksut, värejä joita kaipaat, tuovatko värit muistoja?
Miten tunteet ja kuvat lopulta yhdistyvät kokonaisuudeksi? Tämä yhdistelmä on kiehtonut minua ja kiehtoo edelleenkin paljon. Pitäessäni keväällä kurssia Naistenkartano ry:ssä kyseisestä aiheesta koin sen tarpeellisuuden ja merkityksellisyyden kurssilaisille ja myös itselleni. Aiemmin heillä ei ole ollut tarjota tällaista luovaa vaihtoehtoa arjen hallinnan, hyvinvoinnin ja itsetuntemuksen lisäämiseksi. Kun viiden hengen ryhmä toimi säännöllisesti 2 h viikossa 19 viikon ajan, niin ryhmähenki oli rentoa, sitoutunutta ja luottamuksellista.
Työskentely ryhmässä maalaten itsenäisesti ja yhdessä oli avartavaa, antoisaa, oivaltavaa ja se rohkaisi kohtamaan itseään laajempialaisesti ja syvällisesti. Altistus itsemme kohtaamaan omat aidat ja rajoitukset, sekä löydettiin uusia aluevaltauksia ja uskallus jättää ns. toimimattomia toimintamalleja vähemmälle elämässä.
Naiset kertoivat, että oli helppoa, mukavaa ja merkityksellistä olla kurssilla, sillä aiempaa kokemusta maalaamisesta ei tarvinnut olla. Ei suoritettu, vaan olimme sellaisia, kuin sillä hetkellä olimme. Elämänhaasteet, tunteet, viikot ja maalausaiheet vaihtuivat viikoittain.
Rohkeus kohdata minä itse kaikkine tunteineen, ilon löytyminen ja vapautuneisuutta, uuden uskallusta, kehittymistä ja oppimista, päästää irti tunteesta minä en osaa, olla avoimempi asioille, lukko pois häpeän ja ahdistuksen edestä, myös hauskuutta ja kannustusta. Laaja-alaiset keskustelut ja töiden katsominen lopuksi pidettiin hyvänä. Tässä otos havainnoista ja tuntemuksista, mikä avaa hieman tietämystä mitä kurssi tunteet kuviksi oli ja antoi.
Avataan omat siivet ja uskalletaan kohdata omat tunteemme turvallisesti. Näillä mietteillä kiitän kaikkia teitä keväästä ja toivotan kesän lämmön ja valon voiman virkistävän ja vahvistavan meitä. Kurssitellaan sitten taas syksyllä!
Kirjoittaja Kirsi Kuronen toimi kevään aikana Maalataan tunteet kuviksi -taidekurssin ohjaajana. Kirsi on kuvataiteilija, kuvataideterapeutti ja jooga-opettaja.