Terapeutti ja kouluttaja Heli Janhosen mukaan aidoksi itseksi tuleminen lähtee omien tunteiden kohtaamisesta. Usein pidämme itsemme liian kiireisenä huomataksemme, mitä sisällämme on. Hyvä itsetuntemus on kykyä tunnistaa omia tunteitaan ja niihin liittyviä tarpeita sekä tietoisuutta siitä, miten oma historia ja kokemukset elämän varrelta vaikuttavat tunteisiin. Hyvinvointimme kannalta keskeistä on omien tunteiden hyväksyminen, olivatpa ne millaisia tahansa.

Itsetuntemusta voi lisätä tunteiden tunnistamisen ja kehon viestien kautta, pysähtymällä ja huomioimalla, millaisia tunteita eri tilanteet aiheuttavat itsessä. Pysähtyessä on hyvä kiinnittää huomio hengitykseen, kehon tuntemuksiin, mielikuviin, tunteisiin ja koko kokemukseen.  Pysähtyessä voi pohtia kysymystä, mitä on juuri nyt? Miten voisin olla parempi itselle ja toisille juuri nyt?

Janhonen muistuttaa myös huomioimaan toisten palvelemiseen liittyvän ansan, sillä usein naiset auttavat jo luonnostaan muita, toisinaan omien tarpeidensa laiminlyönnin kustannuksella. Jos emme tee sitä, mitä oikeasti haluaisimme tai mikä olisi meille tarpeellista, vaan sen sijasta autamme muita, synnytämme sisällämme aggressiota.

Pysähtyessä saattaa huomata, mitä eri tunteet ja mielikuvat kertovat itsestä. Esimerkiksi aggression tunteen tunnistaessaan, voi alkaa pelätä omaa mielikuvaansa siitä, miten vihan tunteitaan näyttää. Jos pysähtyminen on vaikeaa, ei kannata alkaa moittia itseään. Janhonen kannustaa laittamaan kaikki vaatimukset sivuun ja vain hyväksymään tilanteen. Voi ajatella, että ”tänään pystyn tällaiseen pysähtymiseen ja se riittää.”

Näkyväksi tulemisen tärkeys

Kaikissa meissä on sisäänrakennettu tarve tulla näkyväksi. Pohdimme, onko toisille merkitystä, että olemme tässä? Olemmeko riittäviä vai pitäisikö meidän olla toisenlaisia? Luemme myös paljon toisten silmistä ja tulkitsemme katseesta, olemmeko merkittäviä tai erityisiä.

Näkyväksi tulemisen lisäksi meillä on tarpeita hyväksytyksi ja ymmärretyksi tulemisessa sekä läheisyydessä. Haluamme kokea itsemme rakastetuiksi, tärkeiksi ja arvostetuiksi.  Samalla pelkäämme torjutuksi ja hylätyksi tulemista sekä kokemusta omasta riittämättömyydestä ja kelpaamattomuudesta. Pelon alla voi olla syvä suru tai haava.

Opettele tunnistamaan omat tarpeesi

Usein pelot ovat lähtöisin varhaisesta kiintymyssuhteesta lapsuudessa. Itsetuntemuksen opettelussa voi muistella, onko lapsena saanut vihata? Onko lapsena joutunut kokemaan hylkäämistä? Janhonen huomauttaa, että hylkäämistä voi tapahtua, vaikka vanhemmat olisivat samassa huoneessa lapsen kanssa.

Jos lapsen tunteita ei kohdata, siitä seuraa vihaa, surua ja pettymystä. Tunteet jäävät kehoon ja pysyvät siellä aikuisuuteen saakka. Aikuisena kannattaa turvallisessa ympäristössä käydä niitä läpi, sillä tukahdutettujen tunteiden kokeminen auttaa tunnistamaan kiintymyssuhteen vajeita ja korjaamaan niitä. Pelkkä tunteen nimeäminen ei riitä, vaan muutos edellyttää tunteen kokemista.

Lähteet: Heli Janhosen luento Itsetuntemus ja itsehyväksyntä Naistenkartanon luentosarjassa (3.9.2018)

Ajankohtaista Naistenkartanossa

Voit suodattaa artikkeleita ja tapahtumia oikealta puolelta löytyvien valintojen avulla.