Julkaistu 11.6.2020
Stereotypiauhka (Steele & Aronson, 1995) on tutkittu ilmiö, jossa jokin vähemmistöryhmään kuuluva henkilö tuntee ahdistusta ja epäonnistumisen pelkoa tilanteessa, jossa on riski vahvistaa johonkin vähemmistöryhmään liitettyä yleistä, kielteistä stereotypiaa. Usein tästä seuraa itseään toteuttava ennuste, jolloin ihminen epäonnistuu nimenomaan tuntemansa ahdistuksen takia ja tulee näin toteuttaneeksi pelkonsa. Usein tämä aktivoituu nimenomaan koe- ja testitilanteissa. (Yle Uutiset 27.05.2015.)
Yksi tutkituimmista tällaisista aiheista on naisten ja miesten erilainen menestys matemaattisissa aineissa. Asiaan tarjotaan yhä toisinaan tänä päivänäkin selitystä naisten ja miesten ”biologisista” eroista. Tieteellisissä kokeissa osoitettiin, että naiset pelasivat niin kauan yhtä hyvin kuin miehet, kun tutkijat eivät aktivoineet stereotypian uhkaa. Vastavuoroisesti kun naisille tietoisesti paljastettiin anonyymin shakkipelin vastapelaajan olevan mies, heidän suorituksensa taso romahti, kun stereotypiauhka aktivoitui. Toisessa kokeessa vuodelta 2008 naisten pärjääminen matematiikan testissä huononi, kun ennen testiä heille tietoisesti korostettiin miesten matemaattista ylivertaisuutta. (Tiede 9.1.2015.)
Stereotypiauhka ei koske vain kaikista kuluneimpia nais-mies-stereotypioita, vaan myös etnisiin vähemmistöihin kohdistuu monia kielteisiä stereotypioita. Aronsonin ja Steelen kokeessa valkoisten ja mustien välillä nähtiin eroa analyyttista ja kriittistä ajattelua mittaavissa testeissä vain silloin, kun testien korostettiin vertailevan älyä, jota oletettiin mustilla olevan vähemmän rasistisen stereotypian mukaisesti. Tällöin stereotypiauhka aiheutti sen, että mustat pärjäsivät huonommin. (Tiede 9.1.2015.) Yle Uutisten haastattelussa (7.4.2020) Kiinasta Suomeen adoptoitu Iina Tossavainen kertoo kohdanneensa rasismia Suomessa jo aiemmin, mutta erityisesti korona-aikaan rasismi on saanut uusia muotoja. Tossavainen kertoo, että häntä on selkeästi oletettu ulkomuodon perusteella kiinalaiseksi, joka on johtanut virukseksi nimittelemiseen, vihaiseen tuijotteluun ja jopa potkaisuun. Hän kuvailee, kuinka käyttää tarkoituksella korostetun paljon käsidesiä julkisilla paikoilla yrittäessään välttää vahvistamasta ympäristön rasistisia oletuksia.
Stereotypiauhka ei ole vain pelkoa mahdollisesti syrjivän stereotypian vahvistamisesta vahingossa, vaan usein pohjautuu aikaisempiin aitoihin syrjinnän kokemuksiin.
Se liittyy olennaisesti vähemmistöstressiin, joka tarkoittaa ihmisen elämässään kokemaa ylimääräistä kuormitusta, mikä johtuu syrjinnän kokemuksista tai pelosta (Väestöliitto 2020). Usein marginalisoituun ihmisryhmään kuuluva joutuu usein tahtomattaan edustamaan koko viiteryhmäänsä, taas kun valtavirtaan kuuluvalla on mahdollista edustaa vain omaa itseään. Tämä lisää entisestään vähemmistöön kuuluvan painetta suoriutua hyvin tilanteissa, johon liittyy latausta jonkun kielteisen stereotypian takia. Tutkimuksista tiedetään, että kevyt ja myönteinen stressi parantaa suoritusta hetkellisesti, mutta pitkittyneeksi ja kuormittavaksi käyvä stressi heikentää ihmisen toimintakykyä.
Naiset eivät maailmassa ole määrällinen vähemmistö, vaan statuskategorinen vähemmistö. Pohdiskelin tätä tekstiä kirjoittaessani omasta elämästäni tilanteita, jossa olen huomannut pelkääväni alisuoriutuvani steoreotypiauhan myötä ja todella lopulta alisuoriutunut. Pelko ja ajatusten harhautuminen muualle itse suoritettavasta tehtävästä syö ihmisen suorituskykyä. On suuri yksilökohtainen tragedia sekä koko yhteisön menetys, jos kaikkien ihmisten kyvyt eivät pääse esiin vähemmistöstressin seurauksena. Toki tässä helpottaa myös stereotypiauhka-mekanismin tiedostaminen yksilötasolla ja ehkä sitä kautta pelon tai stressin lieveneminen. Mutta kielteiset stereotypiat, seksismi ja rasismi ovat kaikki yhteisötason ongelmia, johon myös parannuskeinot tulee löytyä yhteisön tasolta. Kielteisten stereotypioiden purkaminen on kaikkien vastuulla.
Jokaisen henkilökohtaisiin kykyihin ja stereotypiavapaaseen huomiseen uskoen,
Veera
Järjestöassistentti
Lähteet
Steele, C. M., & Aronson, J. (1995). Stereotype threat and the intellectual test performance of African Americans. Journal of Personality and Social Psychology, 69(5), 797–811.
Tiede (9.1.2015). Stereotyyppi latistaa kyvyt.
Väestöliitto (2020). Vähemmistöstressi.
Yle Uutiset (7.2.2020). “Vaikka näytän kiinalaiselta, en ole virus” – Stereotypiauhka vaivaa etnisiä vähemmistöjä
Yle Uutiset (27.5.2015). Jani Kaaro: Miksi naiset eivät menesty matematiikassa?
Kuvitus: Anna Shvets, Pexels