fbpx

Helmikuisia ajatuksia sisusta

Julkaistu 5.2.2020

Sisu on monille suomalaisille tuttu sana. Useimmille suomalaisista se merkitsee jotakin sellaista kuin peräänantamattomuus; puskemista läpi vaikka ”harmaan kiven” ja hampaat irvessä eteenpäin jaksamista. Sisun käsitteellä onkin erityinen asema suomalaisessa yhteiskunnassa, sen historiassa ja kielessä. Suoraa käännöstä sanalle ”sisu” ei edes ole olemassa englannin kielessä, vaan se on myös ”sisu” englanniksi. (Kotus 5.2.2017)

Sisua käsitellään Naistenkartanon kevään 2020 luentosarjassa Rohkeasti ainutlaatuinen, kun väitöskirjatutkija ja aktivisti Emilia Lahti tulee puhumaan sisusta, sisäisestä rohkeudesta ja voimasta. Emilia Lahti valmistelee Aalto-yliopistolla väitöskirjaa aiheesta elinvoima ja sisu.

Vaikka sisu on perimmiltään positiivinen asia, suomalaisessa yhteiskunnassa se saatetaan välillä käsittää yksinäiseksi selviytymiseksi, jossa vahvimmat selviävät yksin apua pyytämättä siitäkin huolimatta, että vahingoittaa sillä itseään. Emilia Lahden mukaan ihminen voi myös jäädä sisukkuutensa vangiksi sillä tavoin, että yrittää ja vaatii itseltään liikaa. Oma arvo saattaa olla sidoksissa siihen, miten sisukas on. Tällöin sisu voikin kääntyä heikkoudeksi. Sisu on perimmiltään työkalu, jonka toimivuus riippuu siitä, miten sitä käytetään, muistuttaa Emilia Lahti. (Yle 2.6.2018)

Hän itse joutui pohtimaan sisukkuutensa rajoja pyrkiessään juoksemaan ultramaratoneja Sisu Not Silence –projektille, jonka tarkoituksena on poistaa hiljaisuus lähisuhdeväkivallan ympäriltä. Emilian tavoitteena oli juosta 2400 kilometriä Uuden-Seelannin halki etelästä pohjoiseen, eli 50 ultramatkaa 50 päivässä. Kuitenkin 12 päivän kohdalla Emilian alusta saakka vaivannut jalka kipeytyi niin kovasti, että hän joutui keskeyttämään juoksemisen ja menemään lääkäriin. Hän huomasi joutuvansa miettimään, tekikö matkaa oikeasti sisukkuudesta vaiko epäonnistumisen pelosta. Siitä syntyi ajatus, että välillä on sisukkaampaa ollakin itseään kohdin lempeä ja anteeksiantava ja uskaltaa myös luovuttaa, kun tarve on, kuin olla huonossa kunnossa sen takia, ettei uskalla antaa periksi. Voit lukea lisää Sisu Not Silence –projektista ja Emilian missiosta alla olevista artikkeleista.

Itsekin aloin Emilian mielenkiintoisen tarinan myötä pohtia omaa elämääni ja siinä ilmentyneitä sisukkuuden väläyksiä, onnistumisia ja epäonnistumisia. On monia hetkiä, joista olen ylpeä, etten luovuttanut, kun mieli teki ja onnistuminen vaikutti epätodennäköiseltä. Voin kuitenkin paikantaa myös niitä Emilian kuvailemia hetkiä, jolloin olisi ehkä ollut fiksumpaa ymmärtää päästää irti ajoissa ja löysätä pipoa. Emilian mukaan epäonnistumisen pelko on ollut osa suomalaista kulttuuria jo pitkään. Kirjoittaessani tätä tekstiä syntyikin kirkkaana ajatus siitä, että ehkä olisikin jo aika alkaa ajatella epäonnistumista luonnollisena ja välttämättömänäkin osana onnistumisen prosessia.
Millaisina hetkenä olet itse löytänyt oman sisukkuutesi?

Tervetuloa mukaan pohtimaan näitä teemoja yhdessä muiden naisten ja Emilia Lahden kanssa Naistenkartanon yleisöluennoille Sydämen sisu, totuus ja vapaus Tampereelle 10.2. ja Helsinkiin 19.2.!

Veera Heinonen, Naistenkartanon järjestöassistentti

Lähteet:

Lue lisää Sisu Not Silence –projektista ja Emilia Lahdesta täällä: https://www.emilialahti.com/sisunotsilence https://www.facebook.com/sisunotsilence/

Yle Uutiset 2.6.2016, Myytti sisukkaista ihmisistä yksinäisinä sankareina on todella vahingolinen – nämä asiat sisututkija muuttaisi työelämässä

Yle Uutiset 18.5.2018, Sisu löytyy silloin, kun et usko enää jaksavasi” – Emilia Lahti testasi sisua äärimmäisellä kokeella Uudessa-Seelannissa

Psychology Today, 28.5.2019, An Ultramarathon Runner’s Secret to Mental Toughness

Vesa Heikkinen 5.12.2017, Sisun tie Suomen sanaksi